Kapitalismin kriisistä nousevat luokkakantaiset ammattiliitot
Luokkakantaisen, taistelulle perustuvan ay-liikkeeen tarve ja mahdollisuudet kasvavat kapitalismin kriisin myötä.
— Vanhat keinot eivät enää tepsi. Kolmikantasopimisella ja konsensuspolitiikalla ei pystytä säilyttämään edes nykyisiä saati parantamaan työläisten asemia, pohtii kansainvälisen rakennusaloja käsittävän liiton UITBB:n puheenjohtaja John Sutton.
Puolustautuminen uusliberaalin kapitalismin hyökkäyksiä vastaan ja pitäminen kiinni omista asemistaan on sinänsä jo voitto. Suttonin mielestä Kreikka on hyvä esimerkki siitä, miten työläiset voivat taistella omien etujensa puolesta ylikansallisten yhtiöiden valtaa vastaan.
Yleispäteviä toiminnan reseptejä ei Suttonin mielestä ole, vaan ratkaisuja pitää hakea työpaikkatasolta ja paikallisista kamppailuista.
Ay-liikkeen on kuitenkin globaalin kapitalismin aikakaudella pyrittävä myös entistä tiiviimpään kansainväliseen yhteistyöhön. Tätä UITBB on omalta osaltaan toteuttanut jo yli 60 vuotta.
Piiloyrittäjyyttä ja vierastyövoiman riistoa
Vaikka paikallinen tilanne vaihtelee, on työelämässä olemassa myös globaaleja trendejä. Tämän hetken suurimmat maailmanlaajuiset haasteet liittyvät John Suttonin mukaan ennen kaikkea eräänlaiseen piiloyrittäjyyteen sekä vierastyövoima riistoon.
Piiloyrittäjyydellä Sutton viittaa siihen, miten työntekijä houkutellaan työllistämään itse itsensä. Näin työnantaja voi ulkoistaa työntekijälle muun muassa työttömyys- ja eläketurvaa sekä kiertää muita työsuhteen velvoitteita.
— Toinen trendi on alipalkatun vierastyövoiman tuonti esimerkiksi Virosta Suomeen tai Indonesiasta Australiaan. Epätoivoisia työläisiä painostetaan tekemään työtä huonoilla työehdoilla, kuvaa Sutton globaalia ongelmaa.
Seuraavaksi UITBB:n johto kokoontuu Libanonissa Beirutissa. Joulukuussa on tulossa suurempi liiton kokous Brasiliassa.
Sutton kertoo myös, miten sukupuolten välinen yhdenvertaisuus on liitossa nostettu keskeiseen asemaan. Rakennusalojen naisilla on oma sukupuolikysymyksiä käsittelevä tapaamisensa toukokuussa Malissa Afrikassa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.