Kaupunginhallitus siunasi Helsingin jättiylijäämän
Kun Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen 500 miljoonan euron ylijäämä nousi julkisuuteen, lupasivat vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto ohjata ylijäämistä lisää rahaa tämän vuoden toimintaan. Toisin kuitenkin kävi.
– Ei tullut takkia eikä tuloskukkaroakaan – tuli mahalasku, kommentoi kaupunginhallituksen maanantai-illan päätöstä Yrjö Hakanen, Asukkaiden Helsinki -listan kuntavaaliehdokas.
Vielä viime viikolla vihreät ja Vasemmistoliitto lupasivat lisää rahaa erityisesti kasvatukseen ja koulutukseen. SDP:n valtuustoryhmä esitti tämän vuoden budjetin laatimista uudelleen, ylijäämän suuntaamista palveluihin ja työntekijöille tulospalkkioita.
Kaupunginhallituksessa maanantaina oli ääni kellossa muuttunut. Se päätti SDP:n ja vihreiden esityksestä vain ”seurata talousarvioon kirjatun mukaisesti koronasta aiheutuvia kustannuksia”, jonka perusteella lautakunnat voivat ”tarvittaessa” esittää ylitysoikeuksia tämän vuoden budjettiin.
Vasemmistoliitto esitti, että lautakunnat tuovat esitykset ylitysoikeuksista etenkin kasvatus- ja koulutusalalla, mutta muut kaupunginhallituksen jäsenet torjuivat sen.
Kokoomus sai läpi kantansa, että budjettia ei avata, vaikka ylijäämää kertyi viime vuodelta 500 miljoonaa ja palvelujen määrärahat on alimitoitettu.
Kukaan ei esittänyt kaupunginhallituksessa muutosta esitykseen, että ylijäämä siirretään kaupungin taseen omaan pääomaan eikä siitä osoiteta lisää rahaa tämän vuoden toimintamenoihin.
– Pelkät lupaukset mahdollisista ylitysoikeuksista eivät korjaa Helsinkiä vaivaavaa ”Roope Ankan tautia”, jossa arvioimalla budjetissa tulot ja menot alakanttiin tuotetaan jatkuvasti ylijäämiä samaan aikaan kun palveluja heikennetään, hoitojonot venyvät, työllistämistä laiminlyödään, työntekijöiden palkat jäävät jälkeen ja muun muassa asumisen ongelmat kasvavat, arvostelee Yrjö Hakanen.
Asukkaiden Helsinki -yhteislista esitti lisätalousrviota, jolla ylijäämistä osa olisi ohjattu heti asukkaiden hyvinvointiin. Yhteislista on käynnistänyt kampanjan, jossa kysytään asukkailta, mitä tekisit 500 miljoonalla kaupungin ja sen palvelujen kehittämiseksi.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.