Kepa: Suomi putosi rajusti avoimuusvertailussa
Suomen salaisuusaste on nyt 53%, kun vielä edellisessä 2015 julkaistussa selvityksessä se oli 31%. Esimerkiksi Venezuela, Bulgaria ja Viro kiilasivat Suomen edelle vertailussa, joka mittaa toimia varojen piilottelun ja veronkierron estämiseksi, kertoo Kepa tuoreen Financial Secrecy Index –listauksen tuloksia.
Pahisten kärkikolmikossa ovat tänä vuonna Sveitsi, Yhdysvallat ja Caymansaaret, jotka ovat tunnettuja salaisuusvaltioita.
Haltijaosakkeita kierrossa
Suomi sai huonoimman mahdollisen arvosanan julkisuuden puutteesta vero-oikeudenkäynneissä sekä omistusten rekisteröinnistä. Selvitys katsoo, että Suomessa ei kerätä riittävän kattavia tietoja esimerkiksi kiinteistöjen tai vapaasatamiin säilötyn omaisuuden omistajista tai tieto ei ole kohtuuhintaan kansalaisten saatavilla.
Suomen sijoitusta heikentää myös mahdollisuus, että kierrossa on edelleen vanhoja haltijaosakkeita. Niiden liikkeellelasku kiellettiin vuonna 1980, mutta sitä edeltävän ajan osakkeisiin ei ole puututtu. Haltijaosakkeet ovat veroparatiiseista tuttu keino piilottaa omistajan henkilöllisyys.
Salailu heikentää tilivelvollisuutta
Verotusta koskevista oikeudenkäynneistä on Suomessa saatavilla heikosti tietoa. Yritysten nimiä ei julkaista edes ratkaisuissa, ja yleisön mahdollisuus seurata oikeuden istuntoja voidaan evätä esimerkiksi liikesalaisuuden nojalla.
Salailu heikentää tilivelvollisuutta ja kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen. Kuluttajien mahdollisuus valita verovastuullisten yritysten tuotteita kärsii.
Kirjoittajan artikkelit
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
Katso lehden sisällys ja tilaa Tiedonantaja!
- ‹ edellinen
- 2 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.