Kesäyliopisto oli oppimisen ylistys
Marxilaisuuden kesäyliopisto kokoontui Hauhon Vähäjärvelle elokuun alkupuolella opiskelemaan teoriaa ja käytännön politiikkaa. Viikonlopun aikana kuultiin alustuksia erilaisilla aiheilla ja välillä porukka jaettiin pienempiin ryhmiin oppimaan uusilla ja vanhoilla tavoilla.
Demokraattisen sivistysliiton ja Suomen kommunistien puolueen yhdessä järjestämä kesäyliopisto kokosi eri-ikäisiä osallistujia ympäri maan. Tästä kertoi jo esittäytymiskierroksen toiminnallinen osuus, jossa muodostettiin kuvitteellinen Suomen kartta osallistujien kotipaikkakunnan mukaan.
Arvoteoriaa ja Gramscia
Kesäyliopistoon osallistui vasta hiljattain Marxin teorioista ja vasemmistolaisesta politiikasta kiinnostuneita sekä vanhoja konkareita päivittämässä tietojaan. Yleinen ilmapiiri kesäyliopistossa oli motivoitunut ja keskustelua olisi riittänyt varmasti enemmänkin kuin aikataulun puitteissa oli mahdollista.
Perjantaina aloitettiin tulokahvien piristämänä tiukasti taloustieteellä. Pertti Honkanen alusti alkuun Marxin arvoteoriasta ja lopuksi suuntasi ajatukset kohti eurokriisiä. Tämän jälkeen Leo Partanen piti puheenvuoron Gramscista ja opiskelijat pääsivät sukeltamaan perustan ja päällysrakenteen teoriaan.
Perjantaina koottiin myös ryhmätöinä palapeliä, jonka aiheena oli historiallinen materialismi. Oli hauska huomata, että eri joukkueet sijoittivat erilaisiin talousjärjestelmiin myös eri asioita. Kuuluuko television Pikku Kakkonen vielä ohjelmistoon kommunismissa, vai onko se pelkästään kapitalistisen yhteiskunnan tuote?
Illalla tutustuttiin Vähäjärven ympäristöön Marx-iltarasteilla. Raikas keli sai ajatukset takaisin ajalle, jolloin viikingit vielä tekivät ryöstöretkiä Hämeeseen. Rasteille mietittiin, mikä mahtoi olla yhteiskuntajärjestys niinä aikoina historiallisen materialismin näkökulmasta?
Eurokriisiä ja ay-liikkeen historiaa
Lauantaina päästiin aamiaisen jälkeen vauhtiin kovalla luennoitsijalla. Tällä kertaa opiskelun muotona oli luennon katsominen videolta ja vuoroon päästettiin taloustieteilijä Bill Mitchell. Viime syksynä Helsingissä luennoinut Mitchell puhui videolla eurokriisistä ja sen syistä. Hän sivusi myös työn tuottavuuden kasvua verrattuna palkkojen kehitykseen ja totesi palkkojen jääneen roimasti jälkeen siinä kilpailussa.
Politiikan suunnan muuttuessa vuosikymmenien saatossa on myös ay-liike ottanut erilaisia asemia yhteiskunnassa.
Kesäyliopisto sai vieraakseen myös hyvinvointivaltion ja ay-liikkeen historian asiantuntijan. Päivi Uljas kertoi alustuksessaan lauantaina tuhdin tietopaketin työläisten liikehdinnästä aina 1800-luvulta nykypäivään. Ay-liikkeen ollessa vanhempaa perua kuin työväenliikkeen, kuultiin alustuksen alkuun käsityöläisyhdistysten toiminnassa Englannissa manifestin ja suuren laman aikaan. Tästä siirtyen kohti 1900-lukua, totesi Uljas sosialismin saaneen kannatusta uudenlaisessa ay-liikkeessä. Pitkin alustusta kuultiin esimerkkejä työtaisteluista yhden ammattikunnan näkökulmasta. Elintarvikealan työläiset olivat mukana vaatimassa 45-tuntista työviikkoa ja vaatimuksen aloittaneet, ja sen vuoksi erotetut, työpaikat vetosivat julkisesti muihin saman alan työläisiin liittyä mukaan lyhennettyyn työpäivään. Uljas kävi alustuksessaan läpi kokonaiset vuosisadan käyttäen esimerkkejä niin Yhdysvaltojen autotehtaista kuin leipomoiden työoloista Suomessa. Politiikan suunnan muuttuessa vuosikymmenien saatossa on myös ay-liike ottanut erilaisia asemia yhteiskunnassa.
Mieleen painui alustuksessa käytetty pätkä E.K. Louhikolta vuodelta 1937: "Ammattiyhdistysliike perustaa toimintansa työläisten vapaaseen tahtoon, sillä se liittää heidät solidaarisina jäseninä yhteen jokapäiväisen elämänsä parantamiseksi. Se asettaa itsekkyyden ja yksilöhyödyn sijaan keskinäisen yhteenkuuluvaisuuden, mielettömän työnsaantikilpailun sijaan toveruuden ja taloudellisten vallanpitäjien mielivaltaisten työehtojen sijaan järjestyksen ja oikeuden."
Lauantai-iltana pidettiin hiljainen kynttilähetki Vähäjärven rannassa Hiroshiman pommituksissa vuonna 1945 kuolleille. Sen lisäksi iltaohjelmaan kuului perinteisesti saunominen ja ulkokatoksessa grillailu. Kitara soi ja työväenlaulut raikuivat. Oppimisen ylistys ei siis jäänyt pelkästään päiväohjelman heiniksi.
Kuntapolitiikkaa ja tulevaisuusdialogia
Kesäyliopiston viimeinen päivä oli omistettu kuntapolitiikalle. Erilaisista kuntavaikuttamisen muodoista, kuntavaalikampanjasta ja käytännön kokemuksista kertoivat omilla alustuksillaan kaupunginvaltuutetut Riitta Tynjä ja Tero Pitkä. Alustuksissa nousi esille paikallisen asukastoiminnan tärkeys kannanottojen, kuntalaisaloitteiden ja esimerkiksi mielenosoitusten voimin. Aloitteellinen ote kuntapolitiikkaan on usein konkretisoitunut isoksi äänimääräksi kunnallisvaaleissa.
Sunnuntai päätettiin tulevaisuusdialogiin, jossa siirryttiin ajassa eteenpäin kevään vaalipäivän iltaan. Keskustelusta kerättyjen kommenttien perusteella ovat kommunistit ympäri maan lähdössä kuntavaaleihin voittajien asenteella ja oikeistohegemonian järkyttäminen mielessään.
DSL:n ja SKP:n yhteinen talviyliopisto järjestetään 28.-29.1.2017.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.