Keywords:
Keskiluokan romahdus
Työllisyys on eräs asia. Toinen asia on työstä saatava palkka. Ei ole samantekevää kansantalouden ja laajemmin yhteiskunnallisen kehityksen kannalta, millaisia työpaikkoja ja millä ehdoilla syntyy.
Suomi on kansainvälisesti verrattuna vielä keskiluokkainen yhteiskunta varallisuudella mitattuna. Noin puolet suomalaisista kuuluu laajasti ottaen keskiluokkaan.
Monissa muissa maissa tilanne on muuttunut nopeasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa keskiluokka on katoamassa. Syynä on olematon palkkojen kehitys suhteessa tuottavuuden kehitykseen.
Palkat laskussa
Esimerkiksi autotehdas Ford maksaa nykyään uusille työläisille noin 14 dollaria tunnilta, kun vielä 2002 uusien työntekijöiden tuntipalkka oli 25 dollaria.
Yleisesti ottaen palkkatulojen osuus kansantuotteesta on laskenut viime vuosikymmeninä selkeästi ja pääomatulojen osuus kasvanut. Tilastojen mukaan Yhdysvalloissa tuottavuus, kotitalouksien tulot ja keskimääräiset tuntipalkat kaksinkertaistuivat kaikki vuodesta 1945 vuoteen 1975. Sitten kehitys pysähtyi. Amerikkalaisen täysipäiväisesti työskentelevän miestyöntekijän mediaanipalkka on nykyisin matalampi kuin vuonna 1973. Esimerkiksi autotehdas Ford maksaa nykyään uusille työläisille noin 14 dollaria tunnilta, kun vielä 2002 uusien työntekijöiden tuntipalkka oli 25 dollaria.
Keskipalkkaisten työpaikkojen määrä on romahtanut. Yhdysvalloista on viime vuosina kadonnut työpaikkoja, joiden tuntipalkat ovat olleet 19-31 dollaria. Niiden tilalle on toki syntynyt uutta työtä, mutta niissä työtä tehdään keskimäärin vain 9-13 dollarilla tunnissa.
Syitä keskiluokan katoamiselle
Italialainen tutkija Sergio Bologna nostaa keskiluokan katoamiselle kolme keskeistä syytä.
Valtionhallinnosta ja julkiselta sektorilta on jatkuvasti vähennetty työpaikkoja. Palvelujen yksityistäminen ja ulkoistaminen sekä työsuhteiden määräaikaistuminen yhdessä palkkakehityksen jumiutumisen kanssa on vienyt yhden keskiluokan keskeisimmistä tulonlähteistä.
Toisaalta yritysten organisaatiorakenne on muuttunut. Keskijohdosta ja hyväpalkkaisista asiantuntijatehtävistä on karsittu työpaikkoja. Lisää työpaikkoja on syntynyt sekä niin sanottujen huippuosaajien tehtäviin että matalapalkka-aloille.
Myös julkisten palvelujen karsiminen ja maksullistaminen sekä asumiskustannusten kasvu ovat syöneet keskituloisen palkansaajan elintasoa.
Miten käy verokertymän?
Suomessa keskiluokkaa vielä on, mutta kuinka kauan. Työelämä on meilläkin polarisoitumassa toisaalta huippupalkittuihin pesteihin, toisaalta toimeentulon rajoilla oleviin matalapalkkatehtäviin. Elinkeinoelämä luo paineita laskea yleistä palkkatasoa. Sen lisäksi jatkuvasti esitetään, että esimerkiksi maahanmuuttajia tai nuoria pitäisi voida palkata alle työehtosopimusten mukaisten minimipalkkojen.
Hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta keskipalkatun työn katoaminen on kohtalokasta. Valtaosa verokertymästä on perinteisesti tullut palkkatyön ja toisaalta kulutuksen verotuksesta. Kummatkin uhkaavat romahtaa, kun palkat laskevat.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Miten pitkälle pääoma on valmis menemään, kun säästöjä haetaan sairailta, köyhiltä ja opiskelijoilta – niiltä, joilla ei ole enää mitään, mistä ottaa? Orpo-Purran hallituksen kaavailema sosiaaliturvan heikennys paljastuu toimenpidekokonaisuudeksi, joka ei lisää työllisyyttä, vaan vahvistaa valtion roolia kurinpitokoneistona: työkyvyttömiä ja osatyökykyisiä pakotetaan simuloimaan työmarkkinakelpoisuutta leikkausten uhalla.
Itä-Hakkilassa jalka nousee musiikin ja talkoohengen tahdissa. 60-vuotisjuhlia viettävä Pavi on tanssivan yhteisön oma paikka. Juhlien keskellä toteutettava johtajanvaihdos on lavabisnekselle sekä uhka että mahdollisuus. Vantaa ei ole sivujuonne – vaan Pavin toimijoiden mukaan paras paikka lavatanssille.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.