Kiinteistöalalla kuohuu
Palvelualojen ammattiliitto PAMin järjestöjohtaja Niina Koivuniemi toteaa, että meneillään olevien kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työehtosopimusneuvottelujen hidas eteneminen ei vakuuta työntekijöitä. Työnantajaliitto ei ole esittänyt uutta neuvotteluaikaa ja alan työntekijät ovat työpaikoillaan levottomia.
”Ratkaistavina on vaikeita asioita, mutta niihin käsiksi pääseminen on ilmapiirin vuoksi hankalaa.”
PAM yrittää neuvotella parhaillaan uudesta työehtosopimuksesta kiinteistöpalvelualojen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista kuten palkasta, työajasta ja lisistä. Neuvottelut ovat kuitenkin edenneet jähmeästi PAMin ja työnantajia edustavan Kiinteistötyönantajat ry:n välillä.
– Tapaamiskertoja neuvotteluosapuolemme Kiinteistötyönantajat ry:n kanssa on ollut vähän, eikä neuvottelut ole päässeet kunnolla edes alkuun. Ratkaistavina on vaikeita asioita, mutta niihin käsiksi pääseminen on ilmapiirin vuoksi hankalaa. Odotamme työnantajilta edelleen esitystä uudesta neuvotteluajankohdasta, koska edellisessä tapaamisessa ei ollut edellytyksiä neuvotella, Koivuniemi toteaa.
Pettymystä ja levottomuutta
Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden piirissä neuvottelujen hidas eteneminen on aiheuttanut pettymystä ja levottomuutta.
– Työntekijät ovat odottaneet malttamattomina tietoa siitä, kuinka neuvottelut etenevät. Tätä tietoa emme ole pystyneet tarjoamaan ja nyt näyttää siltä, että pettymys työnantajien toimintaa kohtaan purkautuu ulosmarsseina, Koivuniemi toteaa.
– Työntekijöiden viesti työpaikoilta on vahva. Neuvottelut on saatava aidosti käyntiin, Koivuniemi toteaa.
Ulosmarsseja Oulussa ja Jyväskylässä
Palvelualojen ammattiliitto PAMin tietojen mukaan kiinteistöpalvelualan työntekijöitä on marssinut ulos työpaikoiltaan osoittaakseen mieltä työnantajan toimintaa kohtaan muun muassa Oulussa ja Jyväskylässä.
– Työehtosopimukset ovat voimassa ja työrauha pitää. Mielestäni on kuitenkin ymmärrettävää, että työntekijät osoittavat mieltään. Työntekijöiden tavoite on, että työehdoista neuvotellaan ja sovitaan. Työntekijöiden mielestä työnantajat eivät nyt omalla toiminnallaan vastaa tähän tavoitteeseen. Jokaisella työntekijällä on oikeus vaatia parempia työehtoja, Koivuniemi toteaa.
– PAMin tavoitteena työehtosopimusneuvotteluissa on kaventaa palkkaeroja. Tämä on vaikea yhtälö, kun samaan aikaan työnantajat pitävät voimakkaasti kiinni yhteisestä palkankorotuskatostaan. Toivon, että ratkaisu löytyy, kunhan pääsemme keskustelemaan työnantajien kanssa, Koivuniemi toteaa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Lue myös
PAMin hallitus kehottaa myös ammattiosastoja toimimaan sen puolesta, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus päästä mielenosoitukseen.
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.