Katso lehden sisällys ja tilaa Tiedonantaja!
Kolmannes EU:n eläimistä kokonaan vailla lain suojaa
EU:n eläinten pitoon liittyvissä käytännöissä ja lainsäädännössä eletään pysähtyneisyyden aikaa, joka jättää kokonaan huomiotta tieteellisen tutkimuksen tulokset sekä tutkimuksen tuottaman hyödyn eläimille ja ihmisille. Myös Euroopan parlamentin tuore raportti osoittaa, että eläinten hyvinvoinnin huomiotta jättäminen ei vain aiheuta haittaa eläimille, mutta myös heikentää EU:n toimintaa ja tahrii sen mainetta.
EU:n tuore Eläinten hyvinvointi EU:ssa (Animal Welfare in the European Union) -raportti osoittaa selkeästi, että ongelma kaipaa pikaisia toimenpiteitä. Raportti suosittelee, että EU laatii joko yleisen eläinten hyvinvointilainsäädännön tai kaikkia eläinlajeja koskevat säädökset erikseen.
Vaikka raportti tuo esiin olemassa olevan lainsäädännön merkityksen eläimille, se korostaa, että lainsäädännön toimeenpanossa on ongelmia. Broomin näkemyksen mukaan esimerkiksi EU:n kuljetusasetus kaipaa uudistusta, jotta sillä olisi todellista vaikutusta eläinten hyvinvointiin.
Viime vuonna julkaistu Eurobarometri osoitti, että EU-kansalaisilla on valtava halu suojella eläimiä nykyistä paremmin. Saman osoittaa myös EU:n vetoomusvaliokunnan vastaanottamien, eläinten hyvinvointia koskevien vetoomusten määrä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tieteellisestä näytöstä ja kansalaisten vahvasta tuesta huolimatta nykyinen EU-lainsäädäntö jättää ulkopuolelle lukuisia eläinlajeja. EU-lainsäädäntöä ei ole ollenkaan muun muassa 340 miljoonalle vuosittain tarhatulle lihakanille, 170 miljoonalle ankalle, 150 miljoonalle kalkkunalle, 83 miljoonalle lampaalle eikä 10 miljoonalle vuohelle. Myöskään lohille ja taimenille, joita kasvatetaan ruoaksi peräti 1,4 miljardia yksilöä vuodessa, ei ole olemassa EU-lainsäädäntöä.
"Kansalaiset ovat eläinten puolella ja haluavat suojella niitä paremmin."
– Tutkimus keskittyy EU-lainsäädäntöön, mutta samankaltaista pysähtyneisyyden aikaa elämme myös Suomessa. Muun muassa eläinsuojeluasiamiehen viran lakkauttaminen ja turkisasetuksen uudistuksen lykkääminen ovat selkeitä askeleita taaksepäin eläinten hyvinvoinnissa. Eläinsuojelulaki uudistuu ja tavoitteen on kerrottu olevan moderni eläinsuojelulaki, mutta pelkona on, että edes kaikkien räikeimpiä epäkohtia nykykäytännöissä ei kitketä, vaikka eläinten hyvinvointitutkimuksen tulokset osoittavat niiden aiheuttavan eläimille haittaa, sanoo Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Kati Pulli.
– Kaikki tutkimukset ja kansalaisilta saamamme signaalit osoittavat, että kansalaiset ovat eläinten puolella ja haluavat suojella niitä paremmin. Kansalaisten näkemystä ei voi jättää huomiotta.
Kirjoittajan artikkelit
Rauhan ja palestiinalaisten oikeuksien puolesta järjestetään mielenosoitus viikonloppuna Helsingissä. Myös asekauppaa Israelin kanssa vaaditaan lopetettavaksi.
- ‹ edellinen
- 2 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.