Kolmannes EU:n eläimistä kokonaan vailla lain suojaa

EU:n eläinten pitoon liittyvissä käytännöissä ja lainsäädännössä eletään pysähtyneisyyden aikaa, joka jättää kokonaan huomiotta tieteellisen tutkimuksen tulokset sekä tutkimuksen tuottaman hyödyn eläimille ja ihmisille. Myös Euroopan parlamentin tuore raportti osoittaa, että eläinten hyvinvoinnin huomiotta jättäminen ei vain aiheuta haittaa eläimille, mutta myös heikentää EU:n toimintaa ja tahrii sen mainetta.

EU:n tuore Eläinten hyvinvointi EU:ssa (Animal Welfare in the European Union) -raportti osoittaa selkeästi, että ongelma kaipaa pikaisia toimenpiteitä. Raportti suosittelee, että EU laatii joko yleisen eläinten hyvinvointilainsäädännön tai kaikkia eläinlajeja koskevat säädökset erikseen.

Vaikka raportti tuo esiin olemassa olevan lainsäädännön merkityksen eläimille, se korostaa, että lainsäädännön toimeenpanossa on ongelmia. Broomin näkemyksen mukaan esimerkiksi EU:n kuljetusasetus kaipaa uudistusta, jotta sillä olisi todellista vaikutusta eläinten hyvinvointiin.

Viime vuonna julkaistu Eurobarometri osoitti, että EU-kansalaisilla on valtava halu suojella eläimiä nykyistä paremmin. Saman osoittaa myös EU:n vetoomusvaliokunnan vastaanottamien, eläinten hyvinvointia koskevien vetoomusten määrä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tieteellisestä näytöstä ja kansalaisten vahvasta tuesta huolimatta nykyinen EU-lainsäädäntö jättää ulkopuolelle lukuisia eläinlajeja. EU-lainsäädäntöä ei ole ollenkaan muun muassa 340 miljoonalle vuosittain tarhatulle lihakanille, 170 miljoonalle ankalle, 150 miljoonalle kalkkunalle, 83 miljoonalle lampaalle eikä 10 miljoonalle vuohelle. Myöskään lohille ja taimenille, joita kasvatetaan ruoaksi peräti 1,4 miljardia yksilöä vuodessa, ei ole olemassa EU-lainsäädäntöä.

"Kansalaiset ovat eläinten puolella ja haluavat suojella niitä paremmin."

– Tutkimus keskittyy EU-lainsäädäntöön, mutta samankaltaista pysähtyneisyyden aikaa elämme myös Suomessa. Muun muassa eläinsuojeluasiamiehen viran lakkauttaminen ja turkisasetuksen uudistuksen lykkääminen ovat selkeitä askeleita taaksepäin eläinten hyvinvoinnissa. Eläinsuojelulaki uudistuu ja tavoitteen on kerrottu olevan moderni eläinsuojelulaki, mutta pelkona on, että edes kaikkien räikeimpiä epäkohtia nykykäytännöissä ei kitketä, vaikka eläinten hyvinvointitutkimuksen tulokset osoittavat niiden aiheuttavan eläimille haittaa, sanoo Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Kati Pulli.

– Kaikki tutkimukset ja kansalaisilta saamamme signaalit osoittavat, että kansalaiset ovat eläinten puolella ja haluavat suojella niitä paremmin. Kansalaisten näkemystä ei voi jättää huomiotta.