KOLUMNI: Sukupuolittunut koulumaailma

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 32/2006.

Syksyn tuoksusta mieleeni tulee koulu. Tänä syksynä tuoksusta tuli taas todellinen kun palasin takaisin koulumaailmaan kahden vuoden tauon jälkeen.

Koulun pääsykokeiden ryhmätilanteessa keskusteluaiheeksi annettiin ”miehuuden ja naiseuden haitat ja hyödyt ensihoitajan työssä”. Ajattelin pettyneenä mielessäni voiko typerämpää keskusteluaihetta olla. Onneksi keskustelussa ei kuitenkaan langettu stereotypioiden vangiksi, vaan puhuttiin yleisesti ihmisen erilaisten ominaisuuksien hyödyistä ja haitoista ammatissa, sukupuolesta riippumatta.

Tuo pääsykoetilanne palautti mieleeni miten keskeinen paikka koulumaailma on sukupuoliroolien ja -käsitysten muokkaajana. Ollessani ala-asteella 90-luvun alkupuolella pidin vapauttavana mahdollisuutena sitä, että tytöt saivat normaalista poiketen hakeutua puutöihin ja pojat vastaavasti käsitöihin. Erikseen hakeutua! Miten voi olla mahdollista, että oppilaalle on jokin oppiaine oletuksena pelkästään sukupuolen takia? Toivottavasti enää näin ei ole.

Oma kouluhistoriani on täynnä tilanteita, joissa tyttöjä ja poikia kohdeltiin eri tavoin, perinteisiä sukupuolistereotypioita vaalien. ”Tytöt ovat kilttejä, pojat vilkkaita” oli perusoletuksena kaikessa. Tällaiset karkeat oletukset tuntuvat lopulta aiheuttavan niiden todentumisen. Kaiken lisäksi se rakentaa pohjan koko yhteiskunnan sukupuolittaville rakenteille, jossa nainen halutaan nähdä passiivisena ja mies hallitsevana.

* * *

Yleiset käsitykset miehille ja naisille soveltuvista aloista ja sukupuolirooleihin liitetyt odotukset vahvistavat osaltaan työelämän sukupuolittumista. Koulutusalojen eriytyminen sukupuolen mukaan näyttää jo opiskeluvaiheessa esimakua epätasa-arvoisesta työelämästä, kun työharjoittelujen palkallisuus vaihtelee aloittain. Harjoittelu on yleensä palkallista miesvaltaisella tekniikan alalla kun taas naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla oppilaitos joutuu maksamaan palkkiota palkattoman harjoittelupaikan tarjoavalle taholle.

Oli kyseessä sitten peruskoulu, toisen asteen koulu tai korkeakoulu, oppilaat tulisi kohdata tasa-arvoisina ilman, että heitä yllytetään sukupuolen mukaisiin jakoihin. Ala-asteen pihapuussa roikkuva tyttö on enemmänkin reipas ja rohkea kuin keskittymishäiriöinen ja poika, joka auttaa kaveriaan kengännauhojen sitomisessa on enemmänkin kohtelias kuin outo.

SATU SIIRTOLA

Kirjoittaja on Demokraattisen naisverkoston sihteeri

* www.demokraattinennaisverkosto.org