Kommunistit aluevaaleihin Kerava-Vantaalla

Hallituksen sote-uudistuksen myötä Uudellemaalle muodostettiin neljä hyvinvointialuetta: Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan alueiden lisäksi yhteen niputettiin Kerava ja Vantaa. Pääkaupunki Helsinki on vielä oma kokonaisuutensa, joka järjestää sote-palvelunsa itsenäisesti. 

Keravalainen Matti Christensen ei välttämättä ole vakuuttunut siitä, onko nykyisen kaltainen sote-ratkaisu hyvä.

– Saman asian olisi voinut hoitaa jollain muullakin tavalla. Täällä ruuhka-Suomessa se ei niinkään ole iso ongelma, mutta jossain päin maata on varmasti tilanne sellainen, että päätöksenteko karkaa luvattoman kauaksi niistä ihmisistä, joita asiat koskevat, pohtii Christensen.

Kaikkein kurjimmassa asemassa olevilla ei ole edes voimia ponnistaa politiikkaan.

Kasvoja kampanjalle

Aluevaaleihin ehdolle lähtemiseen löytyi kuitenkin useampikin hyvä syy – eikä vähäisimpänä tovereiden kannustus. 

– Olen muuttanut 30 vuoden jälkeen takaisin kotiseudulleni Keravalle. Pitkään poissa ollessani sain huomata, ettei kaupungissa ollut minkäänlaista kommunistista toimintaa. Lähdin ehdolle, kun ei kukaan muukaan lähde. Voin ainakin antaa kasvot kampanjalle, sanoo Christensen. 

Hieman samoilla linjoilla on vantaalainen ehdokas Thea Lausa. Helsinkiläissyntyinen Lausa on asunut 30 vuotta ulkomailla – muun muassa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa – ja viimeiset 20 vuotta Suomessa Vantaalla.

– Toimin SKP:n Korson osaston sihteerinä, joten oli luonnollista lähteä mukaan kun puolue kutsui. Olen ollut kommunisti ihan Brezhnevin ajasta asti, mutta liityin puolueeseen vasta vuosi sitten. Tuntui, että nyt on tosiaan aika tehdä jotain ja parantaa maailman menoa.

Sosiaalipuoli huolestuttaa

Christensen huomauttaa, että eteläisessä Suomessa erityisesti radanvarsipaikkakunnat, kuten Järvenpää ja Kerava, ovat olleet paikkakuntia, joihin on virrannut ihmisiä maaseudulta. 

– Etenkin väkeä, jolla ei ollut liikoja pätäkkää perstaskussa eikä suuria metsäomaisuuksia. Se asettui tänne. Sen seurauksena täällä on paljon onnettomia, juurettomia ihmisiä, joilla on kaikenlaisia sosiaalisia ongelmia.

Sote-uudistuksen yhteydessä onkin puhuttu etupäässä vain te-eli terveyspuolesta. Mitä tapahtuu sosiaalipuolelle, se huolestuttaa Christenseniä. Sosiaalipuolen kysymyksiä ei edes yhdistetä aluevaaleihin.

– Ymmärrän, että terveydenhuolto saa tällaisina aikoina suuren painoarvon kun kansa vanhenee. Mutta kyllä yhteiskuntamme aika hienosti ohittaa sen valtavan joukon, joka on huonossa asemassa. Politiikka on keskiluokkaista, ja politiikkaa tehdään keskiluokan ehdoilla. Kosketus köyhyyteen on ohutta.

Christensenin mielestä yhteiskunta on voimakkaasti jakautunut.

– Kaikkein kurjimmassa asemassa olevilla ei ole edes voimia ponnistaa politiikkaan. Pitäisi osata ja ymmärtää asioita. Ne, jotka ovat vähän paremmissa kantimissa ja joilla on voimia, niiden pitää pitää heikompien puolta. 

SKP:n aluevaaliohjelma hyvä

Kommunistien jo pitkään esillä pitämä vaatimus lähipalveluista on edelleen ajankohtainen – vaikkakin Christensen huomauttaa, etteivät ne tähänkään asti kaikkialla ole lähinä olleet. Syrjäseuduilla alueet ovat jatkossakin suuria ja palvelut todennäköisesti entistä kauempana. 

– Erityisen huolestuttavaa on, että mistään ei lisäresursseja ole nytkään saatavilla, vaikka palvelujen järjestämisessä on suuria alueellisia puutteita. Palvelujen leikkaaminen se vasta olisikin viimeinen niitti. 

Thea Lausan mukaan SKP:n aluevaaliohjelman teemat ovat hyviä ja ohjelman vaatimusten takana voi seistä. 

– Aluevaaliohjelman lisäksi minun henkilökohtaiset tärkeimmät tavoitteeni ovat puolueen kasvattaminen opettamalla luokkatietoisuutta, taistelu fasismia vastaan, parempi perusturva sekä ekologia. Olen huolissani varsinkin palvelujen ulkoistamisesta yksityisiin yhtiöihiin. Peruspalvelujen pitää olla julkisia. Ja paras tapa taata yhteiskunnan hyvinvointi on 1200 euron kuukausittainen perusturva, sanoo Lausa. 

Äänestysprosentti uhkaa jäädä pieneksi.

Kansalaiset äänestämään

Matti Christensen huomauttaa, että ihmisillä vaikuttaa olevan melko huono tietoisuus siitä, mistä aluevaaleissa oikein on kyse.

– Äänestysprosentti uhkaa jäädä pieneksi, ja perinteisesti äänestämässä käyvien painoarvo kasvaa. Köyhät ja vähävaraiset ihmiset – he, joita asiat todella koskevat – ovat aika kuutamolla ja tuskin osallistuvat näihinkään kinkereihin, pelkää Christensen. 

Thea Lausakaan ei luota aluevaalien vetovoimaan äänestäjien keskuudessa. 

– Valitettavasti en usko, että monet edes tietävät aluevaaleista tai mikä niiden ero on kuntavaaleihin. Vaatii kovaa työtä saada ihmiset äänestämään, ja meidän pitää nyt levittää tietoa kansalle.

Näissäkin vaaleissa tärkeä kampanjoinnin paikka on sosiaalinen media, jossa sekä Matti Christensen että Thea Lausa aikovat olla näkyvillä. 

– Varmaan suurin osa kampanjasta tulee tehtyä somessa ja puolueen kanssa toreilla. Mietin koko ajan uutta luovaa keinoa päästä näkyville, sanoo Lausa.