Koronakriisiin rahat rikkailta

Suomella on varaa hoitaa koronakriisi, kun rahat siihen otetaan oikeista paikoista. Valtion ja kuntien rooli on vain korostunut epidemian edetessä ja vapaiden markkinoiden nimeen vannovat huutavat nurinkurisesti valtiota apuun. Viime vuosikymmenien jatkuvat leikkaukset kuntapalveluista näkyvät nyt terveyskriisinä, jota ei voi ratkaista ilman tuntuvaa ja nopeaa tukea kuntien talouteen.

Tällä hetkellä hallituksen kunnille lupaama lisärahoitus on riittämätön. Se tulee vähintäänkin kaksinkertaistaa jo ennen kesää. Lisäksi tarvitaan rahoitusta kunta-alan palkkojen korottamiseen ja etulinjassa epidemiaa torjuvien koronalisään. Valtion toimesta on taattava, että kehitteillä olevia rokotteita ja lääkkeitä tulee maksutta tai edullisesti jokaisen saataville.

Tällä hetkellä hallituksen kunnille lupaama lisärahoitus on riittämätön.

Kaikkeen tähän on rahaa, kun se otetaan sieltä, missä sitä on. Julkista taloutta voidaan vahvistaa rikkaita verottamalla, sillä pääomien verotuksessa olemme edelleen jopa EU:n keskitason alapuolella. Suomessa ei siis missään nimessä veroteta liikaa sieltä, mihin rahaa on kasaantunut isoja määriä. Sellaista puhetapaa toki herrat haluavat ylläpitää.

Kuntien tulee myös saada oikeus verottaa pääomia suoraan. Varsinkin tilanteessa, jossa lähinnä vain valtiolla on pääsy verottamaan kasaantuneita pääomia, mutta joka samanaikaisesti kuristaa kuntia hengiltä leikkauksilla. Tällaiset uudistukset verotukseen koskisivat vain pientä ja pienemmälläkin varallisuudella hyvin toimeentulevaa kansanosaa.

Osansa varoja kriisin hoitoon toisi myös HX-hävittäjähankinnoista luopuminen. Hävittäjämiljardit on otettava kokonaisuudessaan hyötykäyttöön, eikä vain siirtää hankintaa eteenpäin. Koronakriisillä tulee olemaan vaikutuksia maamme talouteen vielä pitkään. Meillä on edessämme maailmanlama. Arviolta 25-30 miljardin elinkaarikustannukset hävittäjistä tulevat myös lähivuosina parempaan tarpeeseen esimerkiksi terveydenhoidossa ja työttömyyden ehkäisyssä.

Koronakriisin ratkaiseminen ja uusien kriisien ehkäiseminen edellyttää nykyisen talous- ja valtajärjestelmän, kapitalismin, perusteellista muuttamista. Se tarkoittaa muun muassa koko yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten alojen yhteiskunnallista omistusta, demokratian ulottamista talouden alalle, omavaraisuuden ja paikallistalouden vahvistamista, työn uudelleenjakamista työaikaa lyhentämällä ja kunnollisen perusturvan takaamista kaikille.

Taistelevaa vappua

Työväen juhlaa vietetään tänä vuonna historiallisen erilaisella tavalla. Punaliput eivät liehu marsseilla ensimmäistä kertaa lähes sataan vuoteen. Lapuan liikkeen myötä 1930-luvulla työväen vapputapahtumien järjestämistä hankaloitettiin ja vuonna 1934 punalippujen käyttö kiellettiin lailla kokonaan. Talvisodan jälkeen ne saatiin ottaa jälleen käyttöön.

Tällä kertaa syynä ei onneksi ole punalippujen kielto, vaikka aina on muistettava historian tapa toistaa itseään. Nyt punaliput liehuvat suoraan ihmisten koteihin netin välityksellä ja erilaisia vapun livestriimejä on luvassa useampiakin. Tiedonantaja on mukana historiallisessa vappulähetyksessä Suomen kommunistisen puolueen ja Kommunistinuorten kanssa.

Myös toisen suuren tapahtuman keväiset juhlat siirtyivät koronakriisin myötä syksymmälle. Maailmanlaajuisen työväenliikkeen nousuun ja maamme historiaan paljon vaikuttanut V.I.Lenin täytti 22. huhtikuuta kunnialliset 150 vuotta.

Leninin perinnön puolustaminen, vaaliminen ja kehittäminen on tärkeää tänäkin päivänä. Se ei tarkoita Leninin tekstien ulkoa opettelua, vaan Leninin ajattelusta ja menetelmistä oppimista. Niiden soveltamista nykypäivän uusliberalismin kyllästämiin olosuhteisiin – ennen muuta kysymysten asettamista yhä uudelleen: mistä on alettava ja mitä on tehtävä?