”Suomen suhteet itäiseen naapurimaahan ovat meille kohtalon kysymys", totesi Kekkonen aikoinaan.
Kuka puolustaa julkista sektoria?
Veturimiesten liitto toteaa lakkokannanotossaan, ettei liitto vastusta kilpailun avaamista, mutta ”katsoo, että se tulee tehdä reilusti ja samoilla periaatteilla kuin muillakin toimialoilla.”
Veturimiesten työtaistelua tukeva JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine lähtee siitä, että markkinoistamisessa olisi edettävä ”maltilla”.
Samanlaista malttia on korostettu myös hallituksen sote-uudistuksessa: yksityistämistä ja kilpailutusta ei ole nähty periaatteellisesti huonona, on vain kiistelty, miten se pitäisi toteuttaa. Markkinoiden valta näyttää ehdottomalta.
Mistä tällainen pakonomainen yksityistämisinto tulee? Onko se luonnonlain tapaan toteutuva vääjäämätön kehitys, jolle ei voi poliittisesti mitään? Vai pitäisikö miettiä asiaa toisella tavalla?
Kommunisteilla on periaatteita, joista ei tingitä. Aatteemme ei ole kaupan.
Valtaosa vasemmistosta ja ay-liikkeestä tuntuu alistuvan pääoman saneluvallan alle. Kuka enää puolustaa julkista sektoria – tai julkeaa jopa esittää, että julkista sektoria voi ja pitää kasvattaa ja kehittää?
SKP uskaltaa ja SKP julkeaa.
Meitä kommunisteja usein arvostellaan siitä, että me olemme periaatteellisista syistä monia asioita – kuten yksityistämistä – vastaan. Ja kyllä me olemme, koska meillä on periaatteita, joista ei tingitä. Aatteemme ei ole kaupan.
Tämä voi tuntua nykypolitiikassa oudolta, koska valtaosa päätöksistä vaikuttaa olevan käytännön ja tilanteen sanelemia ”järkiratkaisuja”. Syvemmin tarkasteltuna ne toteuttavat kapitalistiluokan ja pääoman etujen mukaista politiikkaa. Se on yhtä periaatteellista kuin kommunistien politiikka, se vain kätkeytyy itsestään selvyyksien ja oikeistohegemonisen ideologian kaapuun.
SKP vastustaa – periaatteellisista syistä – kilpailun avaamista julkisissa palveluissa. SKP ei vaadi malttia yksityistämiselle, vaan yksityistämiskehityksen kääntämistä toiseen suuntaan: meidän on otettava yhteiskunnan haltuun, kansan omistukseen, sitä meille kuuluvaa omaisuutta ja vaurautta, joka nyt on siirretty yksityisten voitontavoittelijoiden käsiin. Meille ei riitä leikkauspolitiikan lopettaminen, vaan suuntana on oltava leikkausten runteleman julkisen sektorin elvyttäminen.
Kirjoittajan artikkelit
Etnogaalassa vuoden artistina palkitun Anne-Mari Kivimäen johtama omaperäinen yhtye yhdistelee haitaria, konetaustoja ja karjalaista kansanperinnettä.
Fasismille ja natsismille ei pidä antaa yhteiskunnassa minkäänlaista tilaa.
- ‹ edellinen
- 15 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.