Protuleirien suosio on ollut kasvussa ja leirit on ilmoittauduttu täyteen vuosi vuodelta yhä lyhyemmässä ajassa. Tänä kesänä niille osallistuu lähes 1000 leiriläistä. Protuleirillä keskustellaan ja väitellään yhteiskunnallisista, filosofisista ja omaan elämään liittyvistä teemoista.
Keywords:
"Kukaan ei hallituksessa halua tai uskalla keskustella Suomen historian suurimmasta asekaupasta"
Hävittäjät tuhoavat Suomen talouden ja heikentävät turvallisuutta, sanotaan Suomen kommunistisen puolueen Lapin piiristä.
– Suomen hallitus ajautui kriisin partaalle, kun se käsitteli ehdotuksia tieteen ja kulttuurin määrärahojen leikkaamisesta muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla. Samaan aikaan kukaan ei hallituksessa halua tai uskalla keskustella Suomen historian suurimmasta asekaupasta. Pelkkä hävittäjien osto maksaa noin 11,5 miljardia (eli 11 500 000 000 euroa), kun sopimuksessa mukana oleva indeksiehto otetaan huomioon. Lisäksi vuosien mittaan on maksettava käytön, päivitysten, aseistuksen ja kunnossapidon kustannukset. Ne nostavat kokonaissumman ainakin 30 miljardiin euroon, todennäköisesti suuremmaksikin, sanotaan puoluepiiristä.
Piirin kannanoton mukaan äskettäin julkisuuteen tulleet selvitykset osoittavat lisäksi, että kenraalien väitteet hornettien täyteen tulevista lentotunneista eivät pidä paikkaansa. Selvitysten mukaan hornettien korvaamisella ei ole minkäänlaista kiirettä.
– Hävittäjähankinnan monet ongelmat tuodaan perusteellisesti esille kesällä ilmestyneessä Kimmo Kiljusen toimittamassa kirjassa ”Raportti uusien hävittäjien hankinnasta”. Kirjassa asiantuntijat kirjoittavat muun muassa hävittäjien olemattomasta merkityksestä puolustusaseina. Usea kirjoittaja on huolissaan siitä, että hankinta huonontaa Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Kun Suomi harjoittaa käytännössä tiivistä yhteistyötä Naton ja USA:n kanssa ja kun hävittäjät varustettaisiin Moskovankin taakse yltävillä ohjuksilla, on selvää, että Venäjä varautuu Suomen kautta tulevaan uhkaan. Jos tilanne kärjistyisi sotaan saakka, Venäjä pyrkisi massiivisilla iskuilla tuhoamaan Suomen hävittäjät ennen kuin ne ehtisivät tuomaan tuhoa Venäjälle, sanotaan SKP:n Lapin piiristä.
Puoluepiirin mielestä sen sijaan, että heikentäisimme omaa turvallisuuttamme kasvattamalta meiltä Venäjään suuntautuvaa uhkaa, on toimittava niin kuin professori Jukka Pakkasvirta toteaa Kiljusen kirjassa: ”Turvallisuusuhkien torjuntaan on mainiosti riittänyt harkinnalla hoidettu ulkopolitiikka, monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö ja viisas, historiaa ymmärtävä diplomatia”.
Kirjoittajan artikkelit
Tampereella järjestetään Natoa vastaan, rauhan puolesta! -mielenosoitus lauantaina 4. kesäkuuta. Marssi järjestäytyy klo 14:00 Sorin aukiolla, josta kuljetaan Jugendtorille. Järjestäjien mukaan Suomen liittyminen supervalta USA:n johtamaan sotilasliittoon merkitsee aseveljeyttä maailman kansoja vastaan, eikä se voi olla myöskään Suomen kansan etu.
Olemmeko me ihmisiä, jotka sotivat? Vai olemmeko me ihmisiä, jotka keskustelevat ja ovat järkeviä, kysyy Kommunistinuorten uusi puheenjohtaja Bex Tapanainen. Nuorisojärjestö otti vuosikokouksessaan selvän kannan: Suomen ei pidä liittyä Natoon.
- ‹ edellinen
- 24 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.