Kuntavaalien lupaukset sivuutettiin budjettiratkaisuissa
Kunnallisvaaleissa annetut lupaukset kunnallisten palvelujen rahoituksen turvaamisesta jäivät vaille katetta, kun eduskunta päätti joulun alla vuoden 2005 valtion tulo- ja menoarviosta. Kunnille ei annettu edes joululahjarahoja eikä budjettiin tullut muutoksia äänestyksissä.
Useimmissa äänestyksissä Matti Vanhasen hallitukseen osallistuvat puolueet – keskusta, SDP ja RKP – saivat tuekseen kokoomuksen ja vihreät. Eräistä äänestyksistä oli puolestaan poissa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Kuntien verotus kiristyy
Jo monta vuotta jatkunut kuntien saamien valtionosuuksien leikkaaminen näkyy kunnallisen verotuksen ja maksujen kiristymisenä. Se vie pieni- ja keskituloisilta valtion tuloveron kevennyksen.
Eduskunnan budjetin yhteydessä siunaama suurituloisia suosiva valtion tuloveroasteikkojen loiventaminen, varallisuusveron poistaminen ja yhtiöverotuksen keventäminen näkyvät kunnissa myös peruspalvelujen rahoitusongelmina ja monien palvelujen heikentymisenä.
Miten käy hoitotakuun?
Ensi maaliskuussa astuu voimaan terveydenhuollon hoitotakuu. Sen mukaan jokaisen pitäisi päästä kiireelliseen hoitoon heti ja muissa tapauksissa hoidon tarpeen arvioimista varten ammattihenkilön vastaanotolle kolmessa arkipäivässä. Lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi katsottuun hoitoon pitäisi päästä perusterveydenhuollossa viimeistään kolmessa kuukaudessa. Erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on järjestettävä kolmessa viikossa ja tällaiseen hoitoon tulee päästä viimeistään kuudessa kuukaudessa.
Hoitotakuun toteutuminen riippuu ratkaisevalla tavalla siitä, lisätäänkö julkisen terveydenhuollon määrärahoja ja vakinaista henkilöstöä. Valtion budjetti lisää valtion rahoitusta alle puolet siitä, mitä kansallisessa terveysohjelman mukaan ensi vuonna olisi pitänyt vähintään saada lisää. Eduskunta hylkäsi äänin vihreiden ja vasemmistoliiton 142–41 ehdotukset määrärahojen lisäämiseksi hoitotakuuta varten. Myös kokoomus oli tässä äänestyksessä hallituspuolueiden rintamassa julkisen terveydenhuollon määrärahojen lisäämistä vastaan.
Kuntien valtionosuuksia leikattiin
Vasemmistoliiton ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon indeksitarkistusten toteuttamisesta täysimääräisenä torjuttiin äänin 114–70. Hallituspuolueet ajoivat läpi ratkaisun, jolla kustannustason noususta korvataan vain kolme neljännestä kunnille maksettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksissa.
Hallituspuolueiden vaalikeskusteluissa usein mainostamia kuntien harkinnanvaraisia avustuksia supistettiin. Valtionosuuksien tasausten maksatusta kunnille lykätään kolmelle vuodelle. Esitys näiden määrärahojen pienestä korottamisesta hylättiin keskustan, SDP:n ja RKP:n edustajien äänin 123–66. Tässä äänestyksessä osa kokoomuksen ja vihreiden edustajista tuki hallitusta.
Vasemmistoliiton ja vihreiden esitykset peruskoulujen määrärahojen lisäämisestä torjuttiin hallituspuolueiden ja kokoomuksen äänin 146–46.
Työllisyysrahoja vähennettiin
Työvoimapolitiikan toimeenpanoon käytettävät määrärahat vähenevät tämänvuotisesta yli 120 miljoonalla eurolla, vaikka työttömyystilanne on monilla aloilla ja suuressa osassa maata pahentunut. Vasemmistoliiton ehdotus työllistämistuesta kunnille hylättiin hallituspuolueiden, kokoomuksen ja vihreiden äänin 149–25.
Hallituspuolueet ja oikeisto pitivät ”merkittävänä” työllisyystoimena ns. kotitaloustyön verovähennysoikeuden laajentamista. Käytännössä se hyödyttää lähinnä niitä, joilla on ollut muutenkin varaa teettää kotitöitä muilla. Sen työllisyysvaikutus on vähäinen.
Työttömyysturvan peruspäivärahan korotuksen nostaminen hallituksen esittämästä 14 sentistä suuremmaksi torjuttiin hallituspuolueiden, kokoomuksen ja vihreiden äänin.
Kaikkein köyhimmille tarkoitetun viimesijaisen toimeentulotuen perusosaa leikkaavan asumismenojen omavastuuosuuden poistaminen torjuttiin eduskunnassa ilman pienintäkään joulumieltä äänin 149–35. Toimeentulotuen parantamisen puolesta äänesti vain yksi SDP:n edustaja. Myös vihreistä suurin osa tuki hallituksen ja kokoomuksen kovaa linjaa.
Ei korjausta eläkkeisiin
Kansaneläkkeen saajat joutuvat tyytymään ensi vuonna pieneen seitsemän euron korotukseen. Se ei riitä korvaamaan edes eläkeläisten verotuksen kiristymistä.
Kristillisten ja vasemmistoliiton esitys kansaneläkkeisiin varattujen määrärahojen nostamisesta torjuttiin äänin 137–33. Tässäkin äänestyksessä hallitus sai tuekseen kokoomuksen ja vihreät.
Maataloudelle ei lisää
EU:n maatalouspolitiikka on ajanut suurimman osan maataloudesta suuriin vaikeuksiin. Keskustan johdolla budjettiin valmistellut maataloustuet perustuvat siihen, että maatilojen määrä vähenee entisestään.
Kristillisten ja vasemmistoliiton esitykset maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen lisäämisestä hylättiin äänin 126–65.
Lisää rahaa aseisiin
Puolustusministeriölle eduskunnan enemmistö jakoi ison joululahjapaketin. Sen määrärahat kasvavat ensi vuonna 10 prosenttia. Asehankintoihin varattiin noin 560 miljoonaa euroa. Suurin osa näistä rahoista käytetään armeijan varustamiseen Nato-yhteensopivalla aseistuksella.
Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat esittivät puolustusmateriaalihankintojen määrärahoihin pieniä, 10–30 miljoonan vähennyksiä. Näin pienillä vähennyksillä ne pidättäytyivät asettamasta kyseenalaiseksi edellisen, Paavo Lipposen hallituksen aikana hyväksymiään asevarustelun menojen tason korottamista.
Tämä linja näkyi joulun alla myös hallituksen puolustusselonteon käsittelyssä, jossa mikään eduskuntaryhmä ei esittänyt varauksia tai erimielisyyttä selontekoon sisältyneeseen johtopäätökseen asemäärärahojen säilyttämisestä jatkossakin vähintään nykyisellä tasolla.
Joululahjoja rikkaille
Lahjoja eduskunnan enemmistöltä riitti myös pääomapiireille. Budjettiin liittyvillä verolaeilla alennetaan yhteisöverokanta 29 prosentista 26 prosenttiin, supistetaan perintö- ja lahjaveroa ja poistetaan varallisuusvero. Nämä ratkaisut hyödyttävät pääomanomistajia ja yhtiöitä yli 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Suurimpia hyötyjiä ovat Aatos Erkko, Björn Wahlroos ja muut miljonäärit.
