Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Kuntavaalien lupaukset sivuutettiin budjettiratkaisuissa

    Arkiston arkiston artikkeli
    31.12.2004 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: (TA)

    Kunnallisvaaleissa annetut lupaukset kunnallisten palvelujen rahoituksen turvaamisesta jäivät vaille katetta, kun eduskunta päätti joulun alla vuoden 2005 valtion tulo- ja menoarviosta. Kunnille ei annettu edes joululahjarahoja eikä budjettiin tullut muutoksia äänestyksissä.

    Useimmissa äänestyksissä Matti Vanhasen hallitukseen osallistuvat puolueet – keskusta, SDP ja RKP – saivat tuekseen kokoomuksen ja vihreät. Eräistä äänestyksistä oli puolestaan poissa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes.

    Kuntien verotus kiristyy

    Jo monta vuotta jatkunut kuntien saamien valtionosuuksien leikkaaminen näkyy kunnallisen verotuksen ja maksujen kiristymisenä. Se vie pieni- ja keskituloisilta valtion tuloveron kevennyksen.

    Eduskunnan budjetin yhteydessä siunaama suurituloisia suosiva valtion tuloveroasteikkojen loiventaminen, varallisuusveron poistaminen ja yhtiöverotuksen keventäminen näkyvät kunnissa myös peruspalvelujen rahoitusongelmina ja monien palvelujen heikentymisenä.

    Miten käy hoitotakuun?

    Ensi maaliskuussa astuu voimaan terveydenhuollon hoitotakuu. Sen mukaan jokaisen pitäisi päästä kiireelliseen hoitoon heti ja muissa tapauksissa hoidon tarpeen arvioimista varten ammattihenkilön vastaanotolle kolmessa arkipäivässä. Lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi katsottuun hoitoon pitäisi päästä perusterveydenhuollossa viimeistään kolmessa kuukaudessa. Erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on järjestettävä kolmessa viikossa ja tällaiseen hoitoon tulee päästä viimeistään kuudessa kuukaudessa.

    Hoitotakuun toteutuminen riippuu ratkaisevalla tavalla siitä, lisätäänkö julkisen terveydenhuollon määrärahoja ja vakinaista henkilöstöä. Valtion budjetti lisää valtion rahoitusta alle puolet siitä, mitä kansallisessa terveysohjelman mukaan ensi vuonna olisi pitänyt vähintään saada lisää. Eduskunta hylkäsi äänin vihreiden ja vasemmistoliiton 142–41 ehdotukset määrärahojen lisäämiseksi hoitotakuuta varten. Myös kokoomus oli tässä äänestyksessä hallituspuolueiden rintamassa julkisen terveydenhuollon määrärahojen lisäämistä vastaan.

    Kuntien valtionosuuksia leikattiin

    Vasemmistoliiton ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon indeksitarkistusten toteuttamisesta täysimääräisenä torjuttiin äänin 114–70. Hallituspuolueet ajoivat läpi ratkaisun, jolla kustannustason noususta korvataan vain kolme neljännestä kunnille maksettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksissa.

    Hallituspuolueiden vaalikeskusteluissa usein mainostamia kuntien harkinnanvaraisia avustuksia supistettiin. Valtionosuuksien tasausten maksatusta kunnille lykätään kolmelle vuodelle. Esitys näiden määrärahojen pienestä korottamisesta hylättiin keskustan, SDP:n ja RKP:n edustajien äänin 123–66. Tässä äänestyksessä osa kokoomuksen ja vihreiden edustajista tuki hallitusta.

    Vasemmistoliiton ja vihreiden esitykset peruskoulujen määrärahojen lisäämisestä torjuttiin hallituspuolueiden ja kokoomuksen äänin 146–46.

    Työllisyysrahoja vähennettiin

    Työvoimapolitiikan toimeenpanoon käytettävät määrärahat vähenevät tämänvuotisesta yli 120 miljoonalla eurolla, vaikka työttömyystilanne on monilla aloilla ja suuressa osassa maata pahentunut. Vasemmistoliiton ehdotus työllistämistuesta kunnille hylättiin hallituspuolueiden, kokoomuksen ja vihreiden äänin 149–25.

    Hallituspuolueet ja oikeisto pitivät ”merkittävänä” työllisyystoimena ns. kotitaloustyön verovähennysoikeuden laajentamista. Käytännössä se hyödyttää lähinnä niitä, joilla on ollut muutenkin varaa teettää kotitöitä muilla. Sen työllisyysvaikutus on vähäinen.

    Työttömyysturvan peruspäivärahan korotuksen nostaminen hallituksen esittämästä 14 sentistä suuremmaksi torjuttiin hallituspuolueiden, kokoomuksen ja vihreiden äänin.

    Kaikkein köyhimmille tarkoitetun viimesijaisen toimeentulotuen perusosaa leikkaavan asumismenojen omavastuuosuuden poistaminen torjuttiin eduskunnassa ilman pienintäkään joulumieltä äänin 149–35. Toimeentulotuen parantamisen puolesta äänesti vain yksi SDP:n edustaja. Myös vihreistä suurin osa tuki hallituksen ja kokoomuksen kovaa linjaa.

    Ei korjausta eläkkeisiin

    Kansaneläkkeen saajat joutuvat tyytymään ensi vuonna pieneen seitsemän euron korotukseen. Se ei riitä korvaamaan edes eläkeläisten verotuksen kiristymistä.

    Kristillisten ja vasemmistoliiton esitys kansaneläkkeisiin varattujen määrärahojen nostamisesta torjuttiin äänin 137–33. Tässäkin äänestyksessä hallitus sai tuekseen kokoomuksen ja vihreät.

    Maataloudelle ei lisää

    EU:n maatalouspolitiikka on ajanut suurimman osan maataloudesta suuriin vaikeuksiin. Keskustan johdolla budjettiin valmistellut maataloustuet perustuvat siihen, että maatilojen määrä vähenee entisestään.

    Kristillisten ja vasemmistoliiton esitykset maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen lisäämisestä hylättiin äänin 126–65.

    Lisää rahaa aseisiin

    Puolustusministeriölle eduskunnan enemmistö jakoi ison joululahjapaketin. Sen määrärahat kasvavat ensi vuonna 10 prosenttia. Asehankintoihin varattiin noin 560 miljoonaa euroa. Suurin osa näistä rahoista käytetään armeijan varustamiseen Nato-yhteensopivalla aseistuksella.

    Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat esittivät puolustusmateriaalihankintojen määrärahoihin pieniä, 10–30 miljoonan vähennyksiä. Näin pienillä vähennyksillä ne pidättäytyivät asettamasta kyseenalaiseksi edellisen, Paavo Lipposen hallituksen aikana hyväksymiään asevarustelun menojen tason korottamista.

    Tämä linja näkyi joulun alla myös hallituksen puolustusselonteon käsittelyssä, jossa mikään eduskuntaryhmä ei esittänyt varauksia tai erimielisyyttä selontekoon sisältyneeseen johtopäätökseen asemäärärahojen säilyttämisestä jatkossakin vähintään nykyisellä tasolla.

    Joululahjoja rikkaille

    Lahjoja eduskunnan enemmistöltä riitti myös pääomapiireille. Budjettiin liittyvillä verolaeilla alennetaan yhteisöverokanta 29 prosentista 26 prosenttiin, supistetaan perintö- ja lahjaveroa ja poistetaan varallisuusvero. Nämä ratkaisut hyödyttävät pääomanomistajia ja yhtiöitä yli 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Suurimpia hyötyjiä ovat Aatos Erkko, Björn Wahlroos ja muut miljonäärit.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    kuva Paju cco 3.0
    Kotimaa
    17.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Asiakasmaksut estävät hoitoon hakeutumisen – yli puoli miljoonaa sote- ja varhaiskasvatuksen maksua ulosottoon

    ”Osa ihmisistä voi jättää hakeutumatta palveluihin, koska he tietävät, että eivät pysty maksamaan asiakasmaksuja”, sanoo SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti

    Russia, Elektrostal. School No 15. img 09 (1)
    Tutkimus
    16.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomalaistutkija väittää: Venäjän patrioottinen kasvatus hajottaa yhteisöt ja vahvistaa valtiollista kontrollia

    kuva super
    Politiikka
    15.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Hoitajien irtisanomiset murentavat asiakasturvallisuutta

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!