Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Keywords:
Kurdiopettaja Zara Mohammadin vankeustuomio alkoi - Helsingissä tukimielenosoitus lauantaina
Järjestämme hiljaisen mielenosoituksen vastalauseena kurdin äidinkielen opettajan Zara Mohammadin vangitsemiselle Sanandajissa Iranissa. Aika ja paikka: lauantaina 22.1.22 klo 14-15.30, Mannerheimintie 14–20, 00100 Helsinki, Forumin kauppakeskus.
Kurdiopettaja Zara Mohammadi on aloittanut tällä viikolla viiden vuoden vankilatuomionsa kotikaupunkinsa Sinen/Sanandajin vankilassa. Zara toimi vapaaehtoisena perustamassaan Nojin-yhdistyksessä kurdinkielen opettajana ja lisäksi hän on ottanut julkisesti kantaa kurdinkielisen opetuksen sallimisen ja järjestämisen puolesta. Nämä teot yksinään riittivät Iranin tuomioistuimelle asettaa hänet syytteeseen ja langettaa hänelle viiden vuoden vankeustuomio.
Sadat ihmiset kerääntyivät Zaran kotikaupungissa tuomioistuimen eteen osoittamaan hänelle tukeaan. Puheenvuorossaan Zara kiitti ihmisiä tuesta ja toisti kurdirunoilija Qane'in kuuluisan sanonnan: "Voi sitä säälittävää vihollista, joka uskoo vangitsemisen voimaan"
Myös Suomessa järjestetäänn solidaarisuusmielenosoitus huomenna lauantaina 22. tammikuuta. Mielenosoitus järjestetään Forum kauppakeskuksella Mannerheimintiellä klo 14 alkaen.
– Järjestämme lauantaina kansalaismielenosoituksen viiden vuoden vankeuteen tuomitun kurdin kielen opettajan Zaran tukemiseksi, koska pidämme äidinkielellämme opettamista ihmisoikeutena, kertoo Helsingin mielenosoituksen järjestäjä Sarîsa Zengîbend.
– Iranin islamilainen "tasavalta" ei salli opetuksen järjestämistä kurdiksi. Hallitus näkee kaikki kurdien ja muiden vähemmistöjen oikeuksien puolesta toimivat ihmiset ja järjestöt uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Tuhansia kurdiaktiiveja on vangittuna Iranissa. Kidutus on arkipäivää vankiloissa ja kymmeniä poliittisia vankeja teloitetaan vuosittain, jatkaa järjestäjä.
Järjestäjien mukaan Iranin paha ihmisoikeustilanne nousee valitettavasti ani harvoin otsikoihin Suomessa.
– Iranissa toimittajien ja tiedotusvälineiden toiminta on rajoitettu ja tiukasti valvottu koko maassa. Käsitykseni mukaan tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy, vaan Iranin asiat koetaan edelleenkin etäisiksi Euroopassa, vaikka Iran omilla toimillaan muodostaa turvallisuusuhan aivan Euroopan rajalla. Iranin on suoraan ja tukemiensa sijaisjoukkojen kautta mukana lähes kaikissa Lähi-idän konflikteissa. Valitettavasti on myös todettava, että keskustelu Iranin ydinohjelmasta on pistänyt EU-maat varovaisiksi, eikä ihmisoikeuskysymykset juurikaan esiinny heidän kannanotoissaan, Zengîbend päättää.
Kutsu mielenosoitukseen 22.1.2022 Helsinkiin.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.