Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Keywords:
Kurdiopettaja Zara Mohammadin vankeustuomio alkoi - Helsingissä tukimielenosoitus lauantaina
21.01.2022 - 14:30
(updated: 25.01.2022 - 17:44)
Järjestämme hiljaisen mielenosoituksen vastalauseena kurdin äidinkielen opettajan Zara Mohammadin vangitsemiselle Sanandajissa Iranissa. Aika ja paikka: lauantaina 22.1.22 klo 14-15.30, Mannerheimintie 14–20, 00100 Helsinki, Forumin kauppakeskus.
Kurdiopettaja Zara Mohammadi on aloittanut tällä viikolla viiden vuoden vankilatuomionsa kotikaupunkinsa Sinen/Sanandajin vankilassa. Zara toimi vapaaehtoisena perustamassaan Nojin-yhdistyksessä kurdinkielen opettajana ja lisäksi hän on ottanut julkisesti kantaa kurdinkielisen opetuksen sallimisen ja järjestämisen puolesta. Nämä teot yksinään riittivät Iranin tuomioistuimelle asettaa hänet syytteeseen ja langettaa hänelle viiden vuoden vankeustuomio.
Sadat ihmiset kerääntyivät Zaran kotikaupungissa tuomioistuimen eteen osoittamaan hänelle tukeaan. Puheenvuorossaan Zara kiitti ihmisiä tuesta ja toisti kurdirunoilija Qane'in kuuluisan sanonnan: "Voi sitä säälittävää vihollista, joka uskoo vangitsemisen voimaan"
Myös Suomessa järjestetäänn solidaarisuusmielenosoitus huomenna lauantaina 22. tammikuuta. Mielenosoitus järjestetään Forum kauppakeskuksella Mannerheimintiellä klo 14 alkaen.
– Järjestämme lauantaina kansalaismielenosoituksen viiden vuoden vankeuteen tuomitun kurdin kielen opettajan Zaran tukemiseksi, koska pidämme äidinkielellämme opettamista ihmisoikeutena, kertoo Helsingin mielenosoituksen järjestäjä Sarîsa Zengîbend.
– Iranin islamilainen "tasavalta" ei salli opetuksen järjestämistä kurdiksi. Hallitus näkee kaikki kurdien ja muiden vähemmistöjen oikeuksien puolesta toimivat ihmiset ja järjestöt uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Tuhansia kurdiaktiiveja on vangittuna Iranissa. Kidutus on arkipäivää vankiloissa ja kymmeniä poliittisia vankeja teloitetaan vuosittain, jatkaa järjestäjä.
Järjestäjien mukaan Iranin paha ihmisoikeustilanne nousee valitettavasti ani harvoin otsikoihin Suomessa.
– Iranissa toimittajien ja tiedotusvälineiden toiminta on rajoitettu ja tiukasti valvottu koko maassa. Käsitykseni mukaan tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy, vaan Iranin asiat koetaan edelleenkin etäisiksi Euroopassa, vaikka Iran omilla toimillaan muodostaa turvallisuusuhan aivan Euroopan rajalla. Iranin on suoraan ja tukemiensa sijaisjoukkojen kautta mukana lähes kaikissa Lähi-idän konflikteissa. Valitettavasti on myös todettava, että keskustelu Iranin ydinohjelmasta on pistänyt EU-maat varovaisiksi, eikä ihmisoikeuskysymykset juurikaan esiinny heidän kannanotoissaan, Zengîbend päättää.
Kutsu mielenosoitukseen 22.1.2022 Helsinkiin.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.