Kansainvälisen naistenpäivän juuret ovat vahvasti työväenluokan feminismissä ja sosialistisissa liikkeissä. Kapitalismi kukoistaa naisten työvoiman hyväksikäytöstä, sekä palkallisesta että palkattomasta.
Keywords:
Kurdiopettaja Zara Mohammadin vankeustuomio alkoi - Helsingissä tukimielenosoitus lauantaina
Järjestämme hiljaisen mielenosoituksen vastalauseena kurdin äidinkielen opettajan Zara Mohammadin vangitsemiselle Sanandajissa Iranissa. Aika ja paikka: lauantaina 22.1.22 klo 14-15.30, Mannerheimintie 14–20, 00100 Helsinki, Forumin kauppakeskus.
Kurdiopettaja Zara Mohammadi on aloittanut tällä viikolla viiden vuoden vankilatuomionsa kotikaupunkinsa Sinen/Sanandajin vankilassa. Zara toimi vapaaehtoisena perustamassaan Nojin-yhdistyksessä kurdinkielen opettajana ja lisäksi hän on ottanut julkisesti kantaa kurdinkielisen opetuksen sallimisen ja järjestämisen puolesta. Nämä teot yksinään riittivät Iranin tuomioistuimelle asettaa hänet syytteeseen ja langettaa hänelle viiden vuoden vankeustuomio.
Sadat ihmiset kerääntyivät Zaran kotikaupungissa tuomioistuimen eteen osoittamaan hänelle tukeaan. Puheenvuorossaan Zara kiitti ihmisiä tuesta ja toisti kurdirunoilija Qane'in kuuluisan sanonnan: "Voi sitä säälittävää vihollista, joka uskoo vangitsemisen voimaan"
Myös Suomessa järjestetäänn solidaarisuusmielenosoitus huomenna lauantaina 22. tammikuuta. Mielenosoitus järjestetään Forum kauppakeskuksella Mannerheimintiellä klo 14 alkaen.
– Järjestämme lauantaina kansalaismielenosoituksen viiden vuoden vankeuteen tuomitun kurdin kielen opettajan Zaran tukemiseksi, koska pidämme äidinkielellämme opettamista ihmisoikeutena, kertoo Helsingin mielenosoituksen järjestäjä Sarîsa Zengîbend.
– Iranin islamilainen "tasavalta" ei salli opetuksen järjestämistä kurdiksi. Hallitus näkee kaikki kurdien ja muiden vähemmistöjen oikeuksien puolesta toimivat ihmiset ja järjestöt uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Tuhansia kurdiaktiiveja on vangittuna Iranissa. Kidutus on arkipäivää vankiloissa ja kymmeniä poliittisia vankeja teloitetaan vuosittain, jatkaa järjestäjä.
Järjestäjien mukaan Iranin paha ihmisoikeustilanne nousee valitettavasti ani harvoin otsikoihin Suomessa.
– Iranissa toimittajien ja tiedotusvälineiden toiminta on rajoitettu ja tiukasti valvottu koko maassa. Käsitykseni mukaan tämä ei kuitenkaan ole ainoa syy, vaan Iranin asiat koetaan edelleenkin etäisiksi Euroopassa, vaikka Iran omilla toimillaan muodostaa turvallisuusuhan aivan Euroopan rajalla. Iranin on suoraan ja tukemiensa sijaisjoukkojen kautta mukana lähes kaikissa Lähi-idän konflikteissa. Valitettavasti on myös todettava, että keskustelu Iranin ydinohjelmasta on pistänyt EU-maat varovaisiksi, eikä ihmisoikeuskysymykset juurikaan esiinny heidän kannanotoissaan, Zengîbend päättää.
Kutsu mielenosoitukseen 22.1.2022 Helsinkiin.
Kirjoittajan artikkelit
Taiteen edistämiskeskus Taike päätti tänä vuonna jättää Tiedonantajan täysin ilman kulttuurilehtitukea. Tämä tarkoittaa, että Tiedonantaja on nyt täysin julkisten tukien ulkopuolella. Lehden talous nojaa yhä vahvemmin tilauksiin ja lukijoiden tukeen.
- ‹ edellinen
- 3 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun Gazassa siviilit kärsivät sodasta ja Euroopan hallitukset jatkavat asekauppoja, nousevat työntekijät barrikadeille. Italialainen Unione Sindacale di Base (USB) kutsuu 20. syyskuuta yleislakkoon, jota tukee Maailman ammattiyhdistysten liitto (WFTU). Lakko haastaa pääoman ja poliittisen eliitin vastuuttomuuden ja kysyy: kuinka kauan työväenluokka voi katsoa sivusta, kun ihmisoikeuksia poljetaan suurvaltapolitiikan ja voitontavoittelun nimissä?
Vietnam juhlii itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaansa, mutta maa seisoo ristiriidan ytimessä: talouskasvu ja vauraus tuovat kansalle etuja, mutta samalla ne syventävät luokkaeroja ja altistavat sen globaalille kapitalismille. Onko Vietnam todella vapaa, vai onko se vain uusi muoto siirtomaavallan alistuksessa?
Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.