Kuubassa parannetaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia
Amerikkalainen runoilija ja ihmisoikeusaktivisti Allen Ginsberg vieraili Kuubassa vallankumouksen jälkeen 1960-luvun alussa. Kommunistiperheen poika halusi tutustua saarivaltion sosialismiin. Homoseksuaali Ginsberg oli myös huolissaan maan seksuaalivähemmistöjen tilanteesta, jota katolinen perinne sekä vahva machokulttuuri heikensivät.
Vuonna 1997 menehtynyt Ginsberg olisi sangen tyytyväinen Kuuban nykyiseen kehitykseen, mikäli Mariela Castroa on uskominen.
Mariela Castron isä on Kuuban presidentti Raúl Castro. Hänen äitinsä Vilma Espín Guillos oli tunnettu feministi, joka muun muassa perusti Kuuban naisten liiton vuonna 1960.
Omena ei ole taaskaan kauas puusta pudonnut. Mariela Castro on tehnyt pitkäjänteisesti työtä naisten sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta.
Toukokuussa Castro kävi myös Suomessa Suomi-Kuuba-seuran sekä Maailma kylässä -festivaalin vieraana. Matkatoverina hänellä oli Kuuban naisliikkeen aktiivi Carolina Amador.
Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu Kuubassa hyvin. Naiset osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnan pyörittämiseen, ja heitä näkee myös perinteisesti miesvaltaisilla aloilla. Esimerkiksi insinööreistä 60 prosenttia on naisia. Hallituksen ministereistä naisia on lähes puolet. Kuuban varapresidentti on niinikään nainen.
Työsarkaa riittää silti. Kuuba on pohjoismaihin verrattuna köyhä. Tilannetta ei paranna Yhdysvaltain jo vuosikymmeniä jatkunut kauppasaarto. Resurssien puute vaikeuttaa sosialismin rakentamista.
Stereotypioita vastaan
Lauantaina yleisölle puhunut Castro korosti, miten kaiken sorron takana on ihmisten asettaminen eriarvoiseen asemaan: toiset ovat tavalla tai toisella parempia kuin toiset.
Kuuban vallankumous takaa Castron mukaan kaikille tasavertaiset oikeudet. Sateenkaarikansan oloissa on 2000-luvulla tapahtunut muutosta parempaan suuntaan.
– Syrjintää esiintyy yhä, ja toimimme asioiden korjaamiseksi. Tällä hetkellä Kuubassa on paljon kampanjoita seksuaalivähemmistöjen oikeuksien parantamiseksi. Kampanjat saavat myös laajaa mediahuomiota.
Castro huomauttaa, että Kuubassa transseksuaalit saavat ilmaisen sukupuolenvaihdosleikkauksen ainoana maana maailmassa.
– Myös kasvatuksessa pyritään rikkomaan sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liitettyjä stereotyyppisiä käsityksiä. Esimerkiksi viranomaisille järjestetään laajoja kurssituksia, joissa opetetaan ottamaan huomioon seksuaalivähemmistöt.
Mariela Castrolla on itsellään poika, jota vanhemmat ovat kasvattaneet avoimuuteen. Hän kertoo saaneensa omalta äidiltään perintönä arvostuksen itsensä kehittämistä, kulttuuria ja opiskelua kohtaan.
Castro ja Carolina Amador vierailivat myös Spartacus-säätiön Kuuba-solidaarisuusteltalla.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.