Vuoden 2023 heinäkuusta lähtien jokainen kuukausi oli ollut vähintään 1,5 celsiusastetta esiteollisen ajan tasoa korkeampi, ja maailman keskilämpötila oli viimeisten 12 kuukauden aikana 1,63 astetta lämpimämpi kuin teollisen ajan aikana. Olemme lähellä yhä vaarallisempia ilmastovaikutuksia.
Keywords:
Älä osta mitään -päivä 27.11. haastaa kulutushuuman
Perjantaina 27.11. vietetään Luonto-Liiton Älä osta mitään -päivää. Kampanja haastaa Black Friday -ilmiön kestämättömän kulutusjuhlan ja herättelee ihmisiä todellisuuteen.
– Ylikuluttaminen johtaa metsäluonnon köyhtymiseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen sekä luonnonvaraisten lajien elintilan kaventumiseen. Nyt tarvitaan toimia niin päättäjiltä kuin kansalaisilta. Tärkeintä olisi kysyä itseltään, mikä saa ostamaan ja miksi, mitkä asiat tuovat oikeasti onnea - ja pysyvää sellaista, kysytään liitosta.
Maailman ylikulutuspäivää vietettiin 22.8.
Älä osta mitään -päivää on vietetty Suomessa jo vuodesta 1993. Luonto-Liiton mukaan se on valitettavasti yhä ajankohtainen.
– Vaikka suomalaisten elämäntapojen ilmastovaikutuksia pitäisi rajusti leikata, kotitalouksien hiilijalanjälki on edelleen kasvussa. Maailman ylikulutuspäivää vietettiin 22.8. - yli kolme viikkoa myöhemmin kuin vuonna 2019. Pandemiakriisi on osoittanut, että kulutuksen muuttaminen on mahdollista lyhyessäkin ajassa, kun on pakko. Johdonmukaiset poliittiset päätökset ja kansalaisten oma toiminta ovat kuitenkin kriisiä toivottavampia ratkaisuja ympäristöongelmiin, sanotaan liitosta.
Huolena ilmastonmuutos
– Vastuullinen kuluttaminen on kaikkien asia, Älä osta mitään -päivän koordinaattori Riina Pippuri sanoo.
– Kuluttamiseen perustuva kulttuurimme on kestämätöntä ja sen vaikutukset ympäristölle ja luonnolle katastrofaalisia. Kuluttaminen ei tee meistä myöskään onnellisia, päinvastoin. Nyt olisi hyvä aika pysähtyä ja kysyä, millaisen tulevaisuuden haluamme lapsillemme? Kasvatammeko heidät osaksi kulutuskulttuuria vai kohti kestävämpiä arvoja, kysyy Pippuri.
Nuorten suurimpia huolenaiheita on ilmastonmuutos. Moni nuori elää ristiriidassa, jossa yhtäältä koetaan ilmastohuolta ja toisaalta halutaan olla mukana kulutuskulttuurissa hankkimalla tuotteita, joita muillakin on.
– Nuoren on tärkeää voida kokea, että aikuiset ottavat vastuun hiilijalanjäljen kohtuullistamisesta. Samaan aikaan perheessä voidaan luoda ilmapiiriä, jossa yhteisen tekemisen keskiöön nousevat muut kuin kuluttamiseen perustuvat asiat, kuten luonnossa liikkuminen ja vaikka kirjojen lukeminen, sanoo Pippuri.
– Haastamme nyt kaikki miettimään omia kulutustottumuksiaan tavaran, ruoan, asumisen ja liikkumisen suhteen sekä niiden vaikutuksia ympäristöllemme. ÄOM-kampanjan ostolakkoon osallistuminen on kannanotto luonnon, ilmaston ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Tänä vuonna emme voi järjestää ÄOM-tapahtumia, mutta sanomaa voi jakaa mm. sosiaalisen median kanavissa, sanotaan liitosta.
Tilaa Tiedonantaja ja saat radikaalin vasemmistolaisen äänen kotiisi kerran kuukaudessa ja/tai koko lehden diginä myös verkossa! |
Kirjoittajan artikkelit
Rauhanpuolustajien yleiskokous 8. kesäkuuta vaati Suomelta jämäkämpiä ja johdonmukaisempia tekoja Israelin toteuttaman kansanmurhan lopettamiseksi.
Taistelu työstä ja toimeentulosta on tänään niin ankaraa, että moni ei pysty nousemaan ja puhumaan edes omien oikeuksiensa puolesta. Sateenkaarevat työläiset kärsivät oikeistolaistuvassa yhteiskunnassamme monenlaisesta syrjinnästä, jota tapahtuu muun muassa yhteiskuntaluokan, työelämän aseman sekä seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun vuoksi.
- ‹ edellinen
- 4 / 93
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.