Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Keywords:
”Laastariratkaisu ei auta” – Tehy ja SuPer hylkäsivät sovintoehdotuksen
Tehyn ja SuPerin hallinnot päättivät yksimielisesti hylätä sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen. Liittojen mukaan ehdotus ei sisältänyt uskottavaa hoitajapulan ratkaisua.
– Sovintoesitys ei olisi tarjonnut palkkakuopassa oleville hoitajille pois pääsyä palkkakuopasta, eikä vähentänyt hoitajapulaa, kommentoi tehyläinen lastenhoitaja Mervi Grönfors.
– Alan kriisi on niin syvä, ettei laastariratkaisu auta. Tarvitaan selvää rahaa alan vetovoiman kohentamiseksi.
Grönfors sanoo hoitajien olevan edelleen huolissaan sekä toimeentulostaan, että potilasturvallisuudesta.
– Hoitajaliitot tiedostavat hoitajapulan vakavuuden - on hämmentävää, ettei työnantajapuoli sitä näe. Alan toiminta on hoitajien joustojen varassa, työntekijät ovat väsyneet venymään.
Esitetty palkkaohjelma on tasoltaan täysin riittämätön. Viiden vuoden palkkaohjelmana markkinoitu esitys on käytännössä kolmen vuoden mittainen palkkausjärjestelmän kehittämistyö, joka sisältää kolme työantajan päätösvallassa olevaa vaatimatonta paikallista palkankorotuserää. Hoitajapulaa se ei tule lieventämään mitenkään. Myöskään työoloihin ei ollut luvassa edistystä.
– Ihan oikein tehtiin. Oli niin huono ehdotus, että olisi suorastaan huonontanut meidän ehtoja, kommentoi ehdotuksen hylkäystä superilainen lähihoitaja Virpi Ahokas.
Psykiatrinen sairaanhoitaja Juha Ruokola on samoilla linjoilla.
– Näen hyvänä ratkaisuna esityksen hylkäämisen. Huonoihin ehtoihin suostuminen olisi vesittänyt työtaistelun ja siinä olisi kaikki tähän saakka tehty valunut hukkaan.
Joukkoirtisanoutuminen toteutuu, jos sopua ei synny
Kuntien sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille reilun puolen vuoden päästä, jolloin myös sote-henkilöstö siirtyy pois kuntien palveluksesta. Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajat KT:n nykyiset päättäjät edustavat kuntia, jolloin heillä ei hoitajajärjestöjen mukaan ymmärrettävästi ole intressiä ratkaista hoitajapulaa vuosiksi eteenpäin.
Järjestöjen hallinnot päättivät kokouksissaan samalla joukkoirtisanoutumisen toteuttamisesta aikaisintaan, kun kuntasektorin muut työehtosopimukset on sovittu, kuitenkin viimeistään 1.1.2023 hyvinvointialueille siirtyvää sote-henkilöstöä koskevan liikkeenluovutuksen jälkeen, ellei asiassa saavuteta sovintoratkaisua. Tehyläisten joukkoirtisanoutuminen tulee kohdistumaan ensi vaiheessa erikoissairaanhoitoon ja superilaisten kotihoitoon.
Joukkoirtisanoutuminen ei toteudu kesällä, koska jäsenten kesälomia ei haluta vaarantaa. Lisäksi opiskelijoiden työharjoittelu halutaan turvata. Hallitus tullee säätämään myös joukkoirtisanoutumisen toteutumisen varalta potilasturvallisuuslain, joka merkitsisi pakkotyötä hoitajille kesällä. Tuleva kesä on jo hoitajapulan vuoksi ennennäkemättömän vaikea.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?