Leikkauspolitiikkaa vastaan
Euroopassa ay-väki on noussut vastustamaan hallitusten leikkauspolitiikkaa.
Ranskassa jopa kolme miljoonaa ihmistä osallistui mielenosoituksiin ja lakkoihin 7. syyskuuta. Laajoja lakko- ja toimintapäiviä ovat olleet myös 15. ja 23. syyskuuta. Kaksi kolmannesta ranskalaisista tukee ay-liikkeen vaatimuksia, joista kärkevin vastustaa presidentti Nicolas Sarkozyn itsevaltaisia aikeita nostaa yleistä eläkeikää vaikka väkisin.
Tshekin Prahassa tiistaina 21. syyskuuta järjestetty oikeistohallituksen vastainen mielenosoitus keräsi 40000 mielenosoittajaa, joita vihastutti valtion ilmoitus 10-43 prosentin palkkaleikkauksista.
Myös Romanian Bukarestissa kymmenisen tuhatta työläistä marssi omaa oikeistohallitustaan vastaan. Romaniassa hallitus aikoo muun muassa säästää julkisen sektorin palkoista neljänneksen ja leikata eläkkeitä 15 prosenttia.
Puolan Varsovassa Solidaarisuuden ja vasemmistovetoisen OPZZ:n järjestämässä mielenosoituksessa nähtiin 3500 ihmistä. Eturivissä marssi poliiseja, pelastuslaitoksen työntekijöitä ja muita valtionbudjetin liekanarussa olevia. Puolan liberaalihallitus aikoo leikata julkista sektoria jopa 10 prosentilla, mikä tietää palkkojen jäädyttämistä ja työttömyysasteen nousemista.
Portugalissa viisi suurinta pankkia tekee viisi miljoonaa euroa voittoa päivittäin. Silti maan hallitus suunnittelee julkisen sektorin palkkojen jäädyttämistä, koulutuksen muuttamista maksulliseksi sekä irtisanomisten tekemistä helpommaksi.
Portugalissa on jo nyt kaksi miljoonaa köyhää, 750000 työtöntä sekä arviolta jopa 200000 nälkää näkevää.
Maan rakennusliitto FEVVICOM kehottaa yhdessä keskusjärjestö CGTP-IN:n kanssa kaikkia osallistumaan eurooppalaiseen ay-toimintapäivään keskiviikkona 29. syyskuuta.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.