Loppu Kuuban kauppasaarrolle
YK:n yleiskokous käsittelee 26. lokakuuta Yhdysvaltojen asettamaa Kuuban kauppasaartoa. Yhdysvallat on harjoittanut kauppasaartoa Kuubaa vastaan jo 56 vuotta.
YK:n 193:sta jäsenmaasta jo 188 on säännönmukaisesti äänestänyt Kuuban kauppasaarron lopettamisen puolesta.
Kansainvälinen yhteisö on ilmaissut selkeästi kauppasaarron vastaisen kantansa. YK:n 193:sta jäsenmaasta jo 188 on säännönmukaisesti äänestänyt Kuuban kauppasaarron lopettamisen puolesta.
Suomen kommunistinen puolue tuomitsee Yhdysvaltojen harjoittaman saartopolitiikan epäinhimillisenä ja perusteettomana. SKP tukee Kuuban ja kansainvälisen yhteisön vaatimusta Kuuban kauppasaarron lopettamiseksi. Lisäksi puolueen mukaan Euroopan unionin on harjoitettava selkeää saarronvastaista politiikkaa.
Hiljattain Barack Obaman hallinto langetti 49 sakkorangaistusta yhdysvaltalaisille yrityksille Kuuban kauppasaarron rikkomisesta. Yhdysvaltojen viranomaistietojen mukaan (Office of Foreign Assets Control, OFAC) sakkoja kauppasaarron rikkomisesta on peritty yhteensä 14 miljardia dollaria.
Kuuba ja Yhdysvallat päättivät joulukuussa 2014 aloittaa maiden suhteiden niin sanotun normalisoinnin. 20. kesäkuuta 2015 Kuuba ja Yhdysvallat solmivat diplomaattiset suhteet.
Pedro Noel Suomeen
Kuuban kommunistisen puolueen kansainvälisen osaston Eurooppa-vastaava Pedro Noel Carillo on parhaillaan Euroopan vasemmiston vieraana Euroopassa. Carillo saapuu ensi viikolla tiistaina 11. lokakuuta myös Suomeen SKP:n vieraaksi, tapaa puoluejohtoa, Kuuba-seuraa ja osallistuu kaikille avoimeen ja maksuttomaan tilaisuuteen Mihin suuntaan Kuuba kulkee.
Helsingissä Kurvin kirjassa, osoitteessa Hämeentie 28 klo 18 järjestettävässä tilaisuudessa on myös mahdollisuus osallistua solidaarisuustempaukseen, jolla pyritään jälleen kerran purkamaan Yhdysvaltojen sitkeästi ylläpitämä ja laajasti tuomittu kauppasaarto.
SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen korostaa sen tärkeyttä, että kommunistit voivat edistää keskustelua Kuuban toisenlaisesta politiikasta.
– On ristiriitaista, että Yhdysvallat yhtäältä kertoo linjaavansa uusiksi Kuuba-politiikkaansa mutta pitää kiinni tavallisia kuubalaisia, Kuuban kansaa kurittavasta kauppasaarrosta. Tätäkö Obama tarkoitti suhteiden normalisoinnilla? kysyy Väisänen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.