Naomi Klein ei pelkää tarttua suuriin teemoihin havainnollistavasti ja loogisesti. Myös hänen uusin teoksensa Tuli on irti tarjoaa sekä analyysiä että konkreettisia ratkaisuja, joiden taakse soisi suomalaistenkin demareiden ryhmittyvän.
Lopullinen vetäytyminen?
17.08.2021 - 15:30
(updated: 10.09.2021 - 11:34)
Yhdysvaltojen pitkän sodan tragedia Afganistanissa on saavuttamassa aallonpohjansa. Sen vetäytymisen jälkeen Talebanilta kesti alle kaksi viikkoa ottaa haltuunsa kaikki Afganistanin merkittävät kaupungit ja marssia pääkaupunkiin. Hämmästyttävä tahti oli ehkä kaikkein dramaattisin todiste siitä, miten epävakaalla pohjalla Yhdysvaltojen tukema Afganistanin hallitus oli.
Se ei nauttinut Afganistanissa ihmisten kannatusta. Jopa Afganistanin kansallinen armeija, jota Yhdysvallat rakensi vuosia ja rahoitti miljardeilla, hajosi käytännössä yhdessä yössä. Kaikki maassa tiesivät että nukkehallinnon aika oli lopussa, joten siihen tukeutumiselle ei ollut mitään syytä.
Biden jai perinnöksi edeltäjiltään sodan, jota oli mahdotonta voittaa, ja hänen kunniakseen on sanottava, että hän päätti jättää leikin kesken. Hän olisi voinut jatkaa pommituksia tai lähettää lisää sotilaita viivyttämään väistämätöntä. Sen sijaan hän ja hänen neuvonantajansa päättivät päästä eroon tilanteesta ja vetäytyä.
Silti Afganistanin romahduksen vauhti vaarantaa hänen hallintonsa tulevat ulkopoliittiset suunnitelmat. JA ehkä jopa enemmän kuin vetäytyminen Vietnamista yli neljä vuosikymmentä sitten. Vetäytyminen Afganistanista antoi valtavan iskun Yhdysvaltojen sotilaallisen dominassin imagolle.
Tämä nöyryytys nostaa esiin kysymyksen siitä, missä määtin Yhdysvallat yhä yrittää vaikuttaa Afganistaniin ja sen ulkopolitiikkaan. Varmastikaan Washingtonin strategit eivät halua jättää aluetta palaamaan terroristien turvapaikaksi tai luovuttaa sitä Venäjän tai Kiinan vaikutusalueeksi. Joten miten Yhdysvallat sekaantuu seuraavaksi Keski-Aasian asioihin?
On vähän syitä uskoa, että Yhdysvaltain erikoisjoukot tai anti-terroristispesialistit eivät jatkaisi toimintaansa Afganistanin rajojen sisäpuolella. Myös Pakistan pysyy operaatioiden tukikohtana. Drone-sotien aikakaudella ei muutenkaan ole tarpeen lähettää sotilaita maahan, jotta Yhdysvallat voisi vahvistaa otellaan siitä. Aika näyttää miten pitkälle Washington todella on valmis menemään pestessään käsiään Afganistanista.
Sillä välin Talebanin islamisten joukot, jotka hallitsivat maata 1990-luvun lopulla ja tarjosivat turvapaikan Bin Ladenille, pääsevät rakentamaan valtion uudelleen uskonnollisen terrorin pohjalta. Rauhan ja positiivien kehityksen todennäköisyydet maassa ovat nollilla. Naiset ja tytöt kohtaavat kaamean tulevaisuuden.
Ilman epäilystäkään Afganistan maksaa edelleen Yhdysvaltojen miehityksen hintaa tulevina vuosina. Maalle 1980-luvulla avautuneet näköalat rauhallisesta edistyksestä näyttävät katoavan kauas historian taustapeiliin.
Tämä on ote People's Worldissa alunperin ilmestyneestä pidemmästä jutusta
Jutun kokonaisuudessaan voi lukea täällä: peoplesworld.org/article/as-u-s-empire-falters-people-of-afghanistan-pay-the-price
Kirjoittajan artikkelit
Kenraali Abdel Fattah Al Burhan on hajottanut Sudanin demokraattista siirtymää valmistelleen neuvoston ja kaapannut vallan maassa. Sudanin kommunistinen puolue pyytää kansainvälistä tukea taisteluun demokratian puolesta sotilasjunttaa vastaan.
Raitio- ja metrohenkilökunnan lakko alkoi tänään. Tiedonantajan haastattelussa kuullaan Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistyksen (JHL) puheenjohtaja Petri Lillqvistia, jonka mukaan peruste yhtiöittämiseen on muuttunut matkalla.
- ‹ edellinen
- 3 / 20
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun Gazassa siviilit kärsivät sodasta ja Euroopan hallitukset jatkavat asekauppoja, nousevat työntekijät barrikadeille. Italialainen Unione Sindacale di Base (USB) kutsuu 20. syyskuuta yleislakkoon, jota tukee Maailman ammattiyhdistysten liitto (WFTU). Lakko haastaa pääoman ja poliittisen eliitin vastuuttomuuden ja kysyy: kuinka kauan työväenluokka voi katsoa sivusta, kun ihmisoikeuksia poljetaan suurvaltapolitiikan ja voitontavoittelun nimissä?
Vietnam juhlii itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaansa, mutta maa seisoo ristiriidan ytimessä: talouskasvu ja vauraus tuovat kansalle etuja, mutta samalla ne syventävät luokkaeroja ja altistavat sen globaalille kapitalismille. Onko Vietnam todella vapaa, vai onko se vain uusi muoto siirtomaavallan alistuksessa?
Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.