Lotta Aho on väitöstutkimuksessaan todistanut, että energiayritykset käyttävät nykyistä päästökauppapainotteista ilmastopolitiikkaa hyödykseen, eikä järjestelmä toimi. Syyt tähän ovat sekä ideologisia että taloudellisia.
Lopullinen vetäytyminen?
Yhdysvaltojen pitkän sodan tragedia Afganistanissa on saavuttamassa aallonpohjansa. Sen vetäytymisen jälkeen Talebanilta kesti alle kaksi viikkoa ottaa haltuunsa kaikki Afganistanin merkittävät kaupungit ja marssia pääkaupunkiin. Hämmästyttävä tahti oli ehkä kaikkein dramaattisin todiste siitä, miten epävakaalla pohjalla Yhdysvaltojen tukema Afganistanin hallitus oli.
Se ei nauttinut Afganistanissa ihmisten kannatusta. Jopa Afganistanin kansallinen armeija, jota Yhdysvallat rakensi vuosia ja rahoitti miljardeilla, hajosi käytännössä yhdessä yössä. Kaikki maassa tiesivät että nukkehallinnon aika oli lopussa, joten siihen tukeutumiselle ei ollut mitään syytä.
Biden jai perinnöksi edeltäjiltään sodan, jota oli mahdotonta voittaa, ja hänen kunniakseen on sanottava, että hän päätti jättää leikin kesken. Hän olisi voinut jatkaa pommituksia tai lähettää lisää sotilaita viivyttämään väistämätöntä. Sen sijaan hän ja hänen neuvonantajansa päättivät päästä eroon tilanteesta ja vetäytyä.
Silti Afganistanin romahduksen vauhti vaarantaa hänen hallintonsa tulevat ulkopoliittiset suunnitelmat. JA ehkä jopa enemmän kuin vetäytyminen Vietnamista yli neljä vuosikymmentä sitten. Vetäytyminen Afganistanista antoi valtavan iskun Yhdysvaltojen sotilaallisen dominassin imagolle.
Tämä nöyryytys nostaa esiin kysymyksen siitä, missä määtin Yhdysvallat yhä yrittää vaikuttaa Afganistaniin ja sen ulkopolitiikkaan. Varmastikaan Washingtonin strategit eivät halua jättää aluetta palaamaan terroristien turvapaikaksi tai luovuttaa sitä Venäjän tai Kiinan vaikutusalueeksi. Joten miten Yhdysvallat sekaantuu seuraavaksi Keski-Aasian asioihin?
On vähän syitä uskoa, että Yhdysvaltain erikoisjoukot tai anti-terroristispesialistit eivät jatkaisi toimintaansa Afganistanin rajojen sisäpuolella. Myös Pakistan pysyy operaatioiden tukikohtana. Drone-sotien aikakaudella ei muutenkaan ole tarpeen lähettää sotilaita maahan, jotta Yhdysvallat voisi vahvistaa otellaan siitä. Aika näyttää miten pitkälle Washington todella on valmis menemään pestessään käsiään Afganistanista.
Sillä välin Talebanin islamisten joukot, jotka hallitsivat maata 1990-luvun lopulla ja tarjosivat turvapaikan Bin Ladenille, pääsevät rakentamaan valtion uudelleen uskonnollisen terrorin pohjalta. Rauhan ja positiivien kehityksen todennäköisyydet maassa ovat nollilla. Naiset ja tytöt kohtaavat kaamean tulevaisuuden.
Ilman epäilystäkään Afganistan maksaa edelleen Yhdysvaltojen miehityksen hintaa tulevina vuosina. Maalle 1980-luvulla avautuneet näköalat rauhallisesta edistyksestä näyttävät katoavan kauas historian taustapeiliin.
Tämä on ote People's Worldissa alunperin ilmestyneestä pidemmästä jutusta
Jutun kokonaisuudessaan voi lukea täällä: peoplesworld.org/article/as-u-s-empire-falters-people-of-afghanistan-pay-the-price
Kirjoittajan artikkelit
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sitonut itsensä ja seuraajansa pinteeseen soutaessaan ja huovatessaan kommenteissaan Kiinasta ja 2019 löydetystä koronaviruksesta.
Minneapolisin kuljetustyöläisten solidaarisuusvetoomus vaatii "ei yhtään enää!". Liiton jäsenet kieltäytyvät kuljettamasta poliiseja tai vangittuja mielenosoittajia.
- ‹ edellinen
- 9 / 19
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Vasemmistokoalitio NPP:n ehdokas Anura Kumara Dissanayake on voittanut Sri Lankan presidentinvaalit. Lähes 7 miljoonaa srilankalaista antoi tukensa NPP-koalition lupaamille sosiaalisille uudistuksille, demokraattisten oikeuksien laajentamiselle, korruption vastaiselle työlle ja julkisten palvelujen rakentamiselle.
YK:n yleiskokouksen äänestyksessä vaadittiin ylivoimaisella enemmistöllä, että Israel lopettaa laittoman läsnäolonsa miehitetyillä palestiinalaisalueilla 12 kuukauden kuluessa. Äänestyksessä annettiin 124 ääntä puolesta, 14 vastaan ja 43 tyhjää. Äänestys järjestettiin vain vähän Israelin tekemän terrori-iskun jälkeen.
Afrikan kansalliskongressi ANC ei saavuttanut tarvitsemaansa suoraa enemmistöä vaaleissa, mutta sillä on edelleen suurin äänestäjien tuki. Maan siirtymävaiheen epäonnistuminen köyhyyden poistamisessa on avannut oven populistiselle etnonationalistiselle politiikalle. Etelä-Afrikan vaalitulosta analysoi Mark Waller.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.