Luonto-Liiton Siilin piikki -palkinto Suomen ympäristövihamieliselle nykyhallitukselle
Luonto-Liiton valtuusto on myöntänyt Siilin piikki -palkinnon Suomen istuvalle hallitukselle luonnon ja ympäristön kannalta poikkeuksellisen kestämättömistä päätöksistä ja linjauksista. Siilin piikki on symbolinen palkinto, joka myönnetään ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista.
Luonto-Liitto arvostelee Juha Sipilän johtamaa hallitusta muun muassa luonnonsuojelumäärärahojen leikkaamisesta, soidensuojeluohjelman romuttamisesta sekä YK:n ympäristöohjelma UNEPin rahoituksen lopettamisesta. Myös kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset kohdistuvat osin ympäristönsuojeluun ja vaarantavat käynnistettyjä kestävän kehityksen hankkeita.
Sitä vastoin ympäristön kannalta haitallisiin tukiin ja verohelpotuksiin hallituksen leikkauspolitiikka ei ole ulottunut. Esimerkiksi energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden ja turvetuotannon tuet ovat säilyneet ennallaan.
– Toistaiseksi Sipilän johtaman hallituksen politiikka on ollut suorastaan ympäristövihamielistä”, toteaa Luonto-Liiton hallituksen puheenjohtajaVarpu Määttänen.
– Ympäristönsuojelusta leikataan, mutta ympäristölle haitalliset noin neljän miljardin euron tuet ja verohelpotukset on säilytetty ennallaan.
Määrärahoja vähennettiin yli 60 prosenttia
Hallituksen päätöksellä uusien luonnonsuojelualueiden hankintaan varattuja määrärahoja vähennettiin yli 60 prosenttia.
– Tämä käytännössä vesittää METSO-ohjelman tavoitteet. Myös pitkään valmisteltu soidensuojeluohjelma jäi torsoksi, kun yksityismaiden vapaaehtoiselta suojelulta vietiin rahoitus, kertoo Luonto-Liiton metsävastaavaLauri Kajander.
Luonto-Liitto muistuttaa, että hallitusohjelmassa on myös ympäristönäkökulmasta kiitettäviä tavoitteita esimerkiksi koskien kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista, uusiutuvan energian edistämistä sekä bio- ja kiertotalouden kehittämistä. Tähän mennessä hallituksen politiikka on kuitenkin ollut ristiriidassa näiden päämäärien kanssa
– Hallituksen tulisi osoittaa, että kestävyys ei ole sille pelkkää retoriikkaa. Ympäristö tulisi ottaa huomioon sekä taloudellisten resurssien että lakiuudistusten tasolla, Varpu Määttänen vetoaa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.