Lyhyempi ansioturva – heikommat työsuhteet
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto vaikuttaa Suomessa selvästi työttömyyden jälkeisen työsuhteen laatuun, selviää VATT:n tuoreesta tutkimuksesta. Keston vaikutusta seuraavan työsuhteen palkkaan ja pituuteen ei kuitenkaan yleensä huomioida ansioturvaa koskevissa politiikkamuutoksissa.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhennettiin 100 päivällä vuoden 2017 alussa. Hallitus perusteli muutosta työnhaun kannustimien parantamisella ja tavoittelee merkittäviä säästöjä työttömyysturvamenoihin.
Ansioturvan pituus vaikuttaa voimakkaasti työttömyyden kestoon.
Tomi Kyyrän ja Hanna Pesolan tutkimustulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että tavoitellut säästöt voivat huveta siihen, että työnhakijat sijoittuvat heikompiin työsuhteisiin, joista kertyy vähemmän verotuloja. Tutkimus pohjautuu vuonna 2003 tehtyyn muutokseen ansioturvassa, sillä viimeisintä uudistusta on vielä liian aikaista tutkia.
Ansioturvan lyhentäminen heikentää työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen kohtaantoa
Ansioturvan pituus vaikuttaa voimakkaasti työttömyyden kestoon. Ansioturvan lyhentäminen vähentää työttömyysturvamenoja ja lisää verotuloja, kun työttömyysjaksot lyhenevät ja töihin palataan nopeammin. VATT:n tutkijoiden mukaan hallitus jopa hiukan aliarvioi sitä, kuinka voimakkaasti ansioturvan lyhentäminen lyhentää työttömyysjaksoja.
Kyyrän ja Pesolan kiinnostava ja uusi suomalaisella aineistolla saatu tutkimustulos sen sijaan osoittaa, että ansioturvan kesto vaikuttaa merkittävästi myös työttömyyden jälkeiseen palkkatasoon ja työsuhteen kestoon. Pidempi ansioturva antaa aikaa etsiä pidempään omaa osaamista vastaavaa työtä, ja tämä johtaa parempiin työttömyyden jälkeisiin työsuhteisiin.
Siksi ansioturvan lyhentäminen heikentää työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen kohtaantoa, mikä alentaa työllistymisen jälkeisiä verotuloja.
– Nämä verotulojen menetykset saattavat haukata merkittävän osan lyhyempien työttömyysjaksojen tuomista julkisen talouden säästöistä, mahdollisesti jopa kaksi kolmasosaa, tutkimusprofessori Tomi Kyyrä sanoo.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.