Tiedonantajan vaalitarjous voimassa eurovaalipäivään 2019 asti - 3kk lehdet vain 20 euroa! Ota lehti käyttöön vaalityössä ja kansalaisvaikuttamisen kentillä!
Määrittääkö Venäjä-sopimus edelleen turvallisuuspoliittisia reunaehtoja?
Helsingissä solmittiin 20. tammikuuta vuonna 1992 Suomen ja Venäjän sopimus suhteiden perusteista (ns. Perussopimus). Sopimuksessa käsitellään alueellista koskemattomuutta ja valtiollista yhteistyötä. Sen allekirjoittivat Suomen pääministeri Esko Aho ja Venäjän varapääministeri Gennadi Burbulis. Sopimus ratifioitiin 26. kesäkuuta ja se tuli voimaan 11. heinäkuuta 1992. Samalla Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus lakkasi olemasta voimassa.
12 artiklaa
Asiakirjassa Suomen tasavalta ja Venäjän federaatio sopivat keskinäisistä suhteista ja niiden perusteista. Tarkoituksena on kehittää ja lujittaa hyviä naapuruussuhteita ja kaikinpuolista yhteistyötä maitten ja kansojen välillä. Samalla pitää vahvistaa osallisuutta demokraattisen, rauhanomaisen ja yhtenäisen Euroopan rakentamiseen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Helsingin päätösasiakirjan, Pariisin peruskirjan ja muiden ETYKin asiakirjojen mukaisesti.
Suomen ja Venäjän tulee työskennellä kahden kesken ja yhdessä muiden maiden kanssa arktisen alueen, Pohjois-Euroopan ja Itämeren piirin hyvinvoinnin kehittämiseksi, korostaen kansojensa historiallisia yhteyksiä ja jatkuvaa tarvetta avoimeen kanssakäymiseen.
Maiden on tunnettava vastuunsa elinympäristönsä säilyttämisestä.
Sopimuksessa on 12 artiklaa. Siihen kuuluu sitoumus vahvistaa, että maat noudattavat oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä kansallisten vähemmistöjen oikeuksia ja edistävät ihmisten välisiä yhteyksiä antaen erityistä merkitystä demokratian ja taloudellisen vapauden kehittämiselle.
Maiden on tunnettava vastuunsa elinympäristönsä säilyttämisestä ja maailmanlaajuisesta, alueellisesta ja toistensa ympäristöturvallisuudesta, ilmaista pyrkimyksensä vahvistaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä toteuttaa oikeudenmukaisuuden, inhimillisten perusarvojen ja kestävän kehityksen periaatteita YK:n peruskirjan mukaisesti.
Täyttyvätkö reunaehdot tänäkin päivänä?
Pääesikunnan päällikkö, kenraali Gustav Hägglund arvioi Tiedonantajalle vuonna 1992, että Suomen ja Venäjän uudessa sopimuksessa on YYA-sopimuksen ydin mukana.
"Tällä sopimuksella kumpainenkin sitoutuu hoitamaan oman palstansa itse."
Hägglundin mukaan sopimus asettaa turvallisuuspolitiikan reunaehdot: Suomi huolehtii siitä, että se ei itse käytä eikä salli muidenkaan käyttää aluettaan hyökkäykseen Venäjälle ja pidättäytyy sotilaallisen avun antamisesta muualtakin hyökkäävälle. Hägglund nosti esille Paasikiven legitiimeiksi kutsumat Venäjän turvallisuusintressit.
– Tällä sopimuksella kumpainenkin sitoutuu hoitamaan oman palstansa itse. Molemmat maat – myös Venäjä – huolehtivat siitä, ettei niiden aluetta käytetä toista vastaan. Meidän on vastattava, että Suomen alue myös tulevaisuudessa säilyy omassa hallinnassa, huomautti pääesikunnan päällikkö vuonna 1992.
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantaja tukee työväen joukkotoimintaa! Tervehdi toveria ja kaveria vappunumerossa ja osallistu työväenlehden joukkorahoitukseen.
Suomalainen Konecranes ei halua noudattaa Ranskan lainsäädäntöä ranskalaisten työntekijöiden kohdalla. Yhtiön päätoimipaikkaan Hyvinkäälle saapuu delegaatio 28.3. saadakseen äänensä kuulumaan yhtiökokouksen yhteydessä.
- ‹ edellinen
- 30 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.