Keywords:
Maailmantalous sakkaa – kansa maksaa
Maailmantalous syöksyy kohta kriisiin. Edellisestä kriisistä on jo kahdeksan vuotta, joten seuraava on tulossa todennäköisesti jo tänä vuonna.
Näin maalailee pitkän uran tutkivana journalistina ja poliitikkona tehnyt Esko Seppänen.
Seppänen ei toki ole yksin uhkakuvia levittelemässä. Melko laaja kansainvälinen yhteisö talouden tuntijoita on samaa mieltä.
”Pystyykö talousjärjestelmä korjaamaan kurssiaan ilman vakavia seurauksia reaalitaloudelle? Tuskin.”
Seppäsen mukaan Saksan Deutsche Bank on jo joutunut johdannaissektorin takia suuriin vaikeuksiin.
– Pystyykö talousjärjestelmä korjaamaan kurssiaan ilman vakavia seurauksia reaalitaloudelle? Tuskin, epäilee Seppänen.
Maailmalla toimii 34 suurta finanssilaitosta, jotka ovat nykyisen talousjärjestelmän näkökulmasta ”liian suuria kaatumaan” (Too Big To Fail). Ne ovat ketjuuntuneet keskenään niin monin tavoin, että jos yksi niistä uhkaa kipata, seuraavat muut todennäköisesti perässä.
Eikä mistään maailman kolkasta löydy tarpeeksi rahaa kaikkien 34:n pankin pelastamiseen.
Finanssimaailma irti reaalisesta
Maailmanmarkkinoilla pyörii valtava määrä virtuaalista, Seppäsen termin mukaan hötörahaa. Summat ovat niin valtavia, että niitä on vaikea hahmottaa. Vertailun vuoksi: Suomen valtion budjetin loppusumma viime vuonna oli 54,3 miljardia euroa, dollareissa noin 57 miljardia.
Maailman 3,2 miljardia työtä tekevää ihmistä tuotti vuonna 2014 maailmaan tavaroita ja palveluja lähes 80000 miljardin dollarin arvosta. Tämä on maapallon reaalinen bruttokansantuote.
Pörsseissä ja finanssilaitoksissa oli liikkeellä erilaisia johdannaisia samana vuonna 692000 miljardia dollaria – moninkertainen määrä reaaliseen tuotantoon verrattuna.
– Koko tämä sähkön nopeudella liikuteltava finanssituotemassa elää irrallaan siitä reaalitaloudesta, jossa kansantuote tuotetaan työllä ja vaivalla, hiki duunareiden hatussa, toteaa Seppänen.
Pankit rikkovat jatkuvasti oman alansa sääntöjä. Sakkomaksut ovat valtavia. IMF on laskenut, että pankeille kuuden viime vuoden aikana langetettujen sakkojen määrä on huimaavat 230 miljardia dollaria. Seppäsen mukaan sakot kielivät siitä, että koko globaali finanssijärjestelmä on läpeensä mätä, rikollisen pankkimafian miehittämä.
Mainituista 34 suurimmasta keskuspankista vain kaksi on selvinnyt viime vuosista ilman sakkoja. Valtaosa vilunkipelistä tapahtuu valuuttakaupankäyntiä ja kansainvälisiä viitekorkoja manipuloimalla. Kilpailevat pankit ja niiden edustajat sopivat toistensa kanssa koroista ja kursseista. Se tietää pankeille etuja ja edustajille itselleen – rikollisille – muhkeita palkkiobonuksia.
Eurotalous huonossa jamassa
Maailmantalouden kriisi ei väistä Euroopan unionia eikä sen talous- ja rahaliitto Emua. Seppäsen mukaan Emussa jo pitkälle neuvoteltu pankkiunioni voi tulla suomalaiselle veronmaksajalle kalliiksi.
Pankkien näkökulmasta eurotalous on huonossa jamassa.
– EU:n pankkiunioni on maksuautomaatti. Suomalaiset ovat suojattomia muiden maiden pankkikonkursseja vastaan. Mikäli Saksan suurin pankki kaatuu, joutuvat suomalaiset maksumiehiksi.
Pankkien näkökulmasta eurotalous on huonossa jamassa.
– Euroopan keskuspankki on luonut rahaa tyhjästä, rahoittanut pankkeja, nostanut rahoitustuotteiden ja pörssiosakkeiden hintoja korkeammaksi kuin mitä ne olisivat nousseet ilman keskuspankin tukea. Sitten kun tuki loppuu niin voi olla tosi paikka edessä, arvioi Seppänen.
Nyt Yhdysvallat aikoo kokeilla, mitä tapahtuu kun keskuspankki FED lopettaa niin sanotun hötörahan luomisen.
– Yhdysvallat on koemarkkinat sille mitä voi tapahtua. Varmaa on, että tilanne on vakavampi kuin mitä on kerrottu, toteaa Seppänen.
EU käy Suomen kassalla
EU:n pankkiunioni on saavuttanut toisen vaiheensa. Pankkiunionin tuleva kolmas vaihe on se, että suomaiset pannaan yhteisvastuuseen myös muiden maiden säästäjien talletuksista. Seppäsen mukaan toteutuessaan yhteisvastuu olisi todella raju juttu: jos jossakin maassa pankki tekee konkurssin, muiden maiden kansalaiset olisivat velvollisia maksamaan tallettajien tappiot.
Suomi on EU:n nettojäsenmaksaja.
Ongelmallinen on Seppäsen mielestä jo tämä pankkiunionin toinenkin vaihe.
– Se ei ole mitään solidaarisuutta vaan yhteisvastuuvelvoite. Sen takia me olemme vaarassa joutua maksamaan sellaisia laskua joita itse emme ole aiheuttaneet. Tämä näköala on Suomelle epäedullinen, manaa Seppänen.
EU kuppaa Suomea muullakin tavoin. Seppäsen mukaan unioni käy Suomen kansan kassalla useita eri reittejä pitkin.
Suomi on EU:n nettojäsenmaksaja. Jäsenmaksut ovat jo toista miljardia euroa vuodessa.
Suomi on lisäksi viimeisen 15 vuoden aikana maksanut muiden maiden EU-jäsenmaksuja 290 miljoonaa euroa. Suomi on myös Seppäsen mukaan käytännössä ainoa EU-maa, joka kustantaa maataloutensa pääosin itse. Vastuu näistä kalliiksi tulevista ratkaisuista lankeaa päätöksiä tekeville poliitikoille, joita löytyy kaikista eduskuntapuolueista.
Seppäsen mielestä Suomen pitäisi pitää paremmin puoliaan EU-jäsenmaksuneuvotteluissa. Ihan heti tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, sillä seuraavan kerran jäsenmaksuja tarkastetaan vasta kuuden vuoden kuluttua.
Emu-puskurit bluffia ay-liikkeelle
Kun Suomea runnottiin talous- ja rahaliitto Emuun, puhuttiin paljon Emu-puskureista. Esko Seppäsen mukaan kyse oli puhtaasta bluffista.
Emu-puskureilla oli tarkoitus laskea matalasuhdanteen aikana yritysten työvoimakustannuksia alentamalla niiden eläkemaksuja. Lisäksi piti olla mahdollisuus käyttää Emu-tarpeisiin rahaa työttömyysvakuutusrahastosta.
Emu-puskurit olivat Seppäsen mukaan markkinointikikka, jolla Emu kaupattiin etenkin ay-liikkeen demarisiivelle.
– Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri on ollut enimmillään yli miljardi euroa. Ne rahat syötiin käytännössä jo ennen nykyistä kriisiä osana Vanhasen hallituksen suhdannepolitiikkaa, toteaa Seppänen.
Yksityisen työeläkejärjestelmän sisään leivottu Emu-puskuri on Seppäsen mukaan monimutkaisempi juttu, mutta yksi asia on varma: ei järjestelmä luovuta varallisuutta mihinkään puskuritarkoituksiin. Asia on selkeästi ilmaistu työeläkejärjestelmän asiakirjoissa.
Artikkeli perustuu Esko Seppäsen pressitilaisuuteen eduskunnassa 12.2. sekä Seppäsen kirjaan Mistä Suomi vaikenee? (Into Kustannus 2016).
Kirjoittajan artikkelit
Kaj Chydenius vaikutti laajasti suomalaiseen kulttuuriin ja vasemmistolaiseen liikkeeseen. Hänen laulunsa elävät.
- ‹ edellinen
- 5 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Vasemmistokoalitio NPP:n ehdokas Anura Kumara Dissanayake on voittanut Sri Lankan presidentinvaalit. Lähes 7 miljoonaa srilankalaista antoi tukensa NPP-koalition lupaamille sosiaalisille uudistuksille, demokraattisten oikeuksien laajentamiselle, korruption vastaiselle työlle ja julkisten palvelujen rakentamiselle.
YK:n yleiskokouksen äänestyksessä vaadittiin ylivoimaisella enemmistöllä, että Israel lopettaa laittoman läsnäolonsa miehitetyillä palestiinalaisalueilla 12 kuukauden kuluessa. Äänestyksessä annettiin 124 ääntä puolesta, 14 vastaan ja 43 tyhjää. Äänestys järjestettiin vain vähän Israelin tekemän terrori-iskun jälkeen.
Afrikan kansalliskongressi ANC ei saavuttanut tarvitsemaansa suoraa enemmistöä vaaleissa, mutta sillä on edelleen suurin äänestäjien tuki. Maan siirtymävaiheen epäonnistuminen köyhyyden poistamisessa on avannut oven populistiselle etnonationalistiselle politiikalle. Etelä-Afrikan vaalitulosta analysoi Mark Waller.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.