Malminetsintä voimakkaassa kasvussa
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toteaa raportissaan, että malminetsintä kasvoi vuonna 2017 voimakkaasti.
Malminetsintäinvestoinnit lisääntyivät 50 prosenttia edellisestä vuodesta 61,4 miljoonaan euroon. Yhtiöt raportoivat Tukesille 273 kairauskilometriä, mikä on 53 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvu näkyy myös kaivospuolella: investointien määrä lisääntyi 25 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli yhteensä 303 miljoonaa euroa. Fraser-instituutin vuosittaisessa kaivosalan toimijoille suunnatussa kyselyssä Suomi nousi maailman houkuttelevimmaksi kaivosalan investointien kohdemaaksi.
Malminetsinnästä raportoi Tukesille viime vuonna 46 yhtiötä. Kaikki Suomessa toimivat yhtiöt etsivät joko ensisijaisesti tai toissijaisesti kultaa. Perusmetalleista etsitään eniten kuparia ja nikkeliä. Akkuteknologian kasvunäkymien myötä koboltin, litiumin ja grafiitin etsintä on kasvussa.
Kirjoittajan artikkelit
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
Katso lehden sisällys ja tilaa Tiedonantaja!
- ‹ edellinen
- 2 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.