"Me olemme niitä jotka kuulevat ne huudot, kiroilut ja avunpyynnöt"

Puhutaan paljon lähihoitajan työstä, heidän palkoistaan ja työolosuhteistaan. Mitä asioille pitäisi tehdä ja mitä on jo tehty? Paljon esillä ollut vanhustyö on entistäkin pahemmassa pulassa, kun lähihoitajat lähtevät muualle töihin.

Lähihoitajan työ ei ole pelkästään vaippojen vaihtoa ja ruokailussa avustamista. Lähihoitajan työ on kuuntelemista, avustamista, lääkehoitoa, haavanhoitoa ja kuntoutusta jne.

Täytyy muistaa, että nämä apua tarvitsevat ovat usein muistisairaita ja joilla on muitakin sairauksia. He eivät tiedä mitä tekevät ja miten tekevät asioita. Eivät he huvikseen huido hoitajia tai muita asukkaita. He pelkäävät ihan samalla tavalla kuin me terveetkin. Suurin osa on sodassa ollut tai elänyt lapsuutensa sodan keskellä.

Me lähihoitajat olemme myös sairaanhoitajien ja lääkärien silmät ja korvat. Me olemme niitä, jotka jatkuvasti olemme paikalla. Me olemme niitä, jotka kuulevat ne huudot, kiroilut ja avunpyynnöt. Me olemme niitä, jotka saavat ne naarmut ja hampaanjäljet ensimmäisinä.

Aina kuulee jonkun sanovan että hoitajan työ on kutsumustyö, että mitäs siinä valitatte. Ei se ihan noinkaan mene. Itse kouluttauduin halusta auttaa ikäihmisiä, mutta en olisi ikinä uskonut, että näin huonosti on asiat tällä alalla. Lehdestä saa lukea vaikka millaisia juttuja. Välillä oikein hävettää, miten meillä hyvinvointivaltiossa kohdellaan meidän maan rakentajia. 

Liittojen olisi hyvä joskus käydä työpaikoilla, samoin Valvira ja Avi, niin ettei ilmoiteta etukäteen.

Jos välillisen työn tekijää ei ole, niin hoitajat tekevät nekin työt. Ihannehan olisi, että aamu- ja iltavuoroissa olisi avustaja. Hoitajille jäisi se aika hoitotyöhön. Näinhän sen pitäisi olla, mutta kun ei ole. Välillisen työn tekijän (hoiva-avustaja) työt ovat mm. ruuan lämmittäminen, leipien tekoa, pyykinpesua, tiskaamista yms.

On toki paikkoja missä asiat ovat varmasti hyvin.

Mitä asioille voi tehdä?

Hoitajien palkkoihin tuntuvat korotukset. Mitoitukset on jo kirjattu lakiin, mutta ei täysin toteudu. Sanktiot niille, missä mitoitus ei toimi ja rikotaan lakia.

Liittojen olisi hyvä joskus käydä työpaikoilla, samoin Valvira ja Avi, niin ettei ilmoiteta etukäteen. Muutenhan kaikki saadaan siivottua ja laitettua kuntoon ja henkilökuntaa on silloin tarpeeksi paikalla.  

Kuunnellaan aidosti ja oikeasti henkilökuntaa. Liittojen edustajat eivät saa mennä ilman lupaa työpaikoille, mikä on ihan väärin. Olisi hyvä ja kaikkien edun mukaista päästää heidät välillä kyläilemään. Mitä salattavaa työnantajalla oikein on? 

Se, että asioita hoidetaan sähköpostilla ja puhelimella ei ole sama, kuin kunnollinen ja asianmukainen keskustelu. Ilmeetkin kertovat joskus tuhat asiaa. Kokouksissa aina luvataan kaikkea mahdollista, mutta niin ei aina toteudu, ehkä hetken aikaa. Sitten pitää miettiä, miten toimittaisiin kun palaverit ei auta. 

Jos työnantajan mielestä kaikki on ihan kunnossa, niin onko niin, että työntekijöillä on kaikki kunnossa? Esihenkilö ei näe eikä kuule kaikkea. Esihenkilö on se joka näyttää esimerkkiä omalla käytöksellään ja miten työpaikalla toimitaan. Jos tämä ei toteudu, niin huonosti on asiat. Esihenkilö on se joka puuttuu asioihin, ei sekoita niitä enempää.

Olen itse törmännyt muutamankin kerran esihenkilön puolelta sanoihin, että lopeta tuo ylimääräinen, viitaten ay-toimintaani. Olen kertonut, että niin kauan kun on aihetta puuttua asioihin, tulen sitä tekemään.

Nyt soten tultua alkavat jälleen neuvottelut. Toivotaan että ne käytäisiin hyvässä hengessä ja työnantajapuoli ymmärtäisi oikeasti tilanteen ja antaisi kunnon palkankorotukset. 

Laitetaan hoitajien asiat kuntoon!