Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Meksikon valtio panee ihmiset katoamaan
Mene ja kerro isälleni, että minut pidätettiin, Maximiliano Gordillo Martínez sanoi matkakumppanilleen 7. toukokuuta Chablén siirtolaiskeskuksessa Meksikon Tabascon osavaltiossa. Sen koommin hänestä ei ole kuultu mitään.
Meksikolainen Gordillo, 18, oli tovereineen matkalla kotiosavaltiostaan Chiapasista Quitana Roohon, jossa he aikoivat etsiä työtä Playa del Carmenin turistikeskuksesta.
Puolimatkassa siirtolaisviraston edustajat pidättivät Gordillon, jota he epäilivät guatemalalaiseksi. Ei auttanut, että tzeltal-intiaaneihin kuuluva Gordillo näytti meksikolaisen henkilöpaperinsa, kertoo nimettömänä pysyttelevä matkatoveri.
Kun toveri yritti puuttua asiaan, häntä uhattiin ihmiskauppasyytteellä. Hän poistui paikalta ja ilmoitti tapahtuneesta Gordillon isälle.
Vanhemmat etsivät
Arturo Gordillo ja Antonia Martínez etsivät poikaansa ihmisoikeusjärjestöjen tuella. Elokuun lopulla he saapuivat ensi kertaa elämässään Meksikon pääkaupunkiin. Perheen kotikunnan Socoltenangon asukkaista lähes puolet elää äärimmäisessä köyhyydessä.
– Haluan tehdä valituksen poikani katoamisesta, jotta muut isät eivät joutuisi samanlaisen nöyryytyksen kohteeksi, sanoo Arturo Gordillo, jonka viidestä lapsesta ”Max” on vanhin.
Ihmiskauppa on Meksikon tuottoisinta rikollisuutta laittoman huume- ja asekaupan jälkeen.
Meksikon sisäisen muuttoliikkeen reiteillä on kadonnut ainakin 150 muuta chiapasilaista, kertoo Voces Mesoamericanas -järjestön edustaja Enrique Vidal.
Lisäksi Keski-Amerikan maista lähteneitä siirtolaisia on hävinnyt Meksikossa tuhansittain vuosikymmenen aikana. Viranomaiset ja poliisit ovat luovuttaneet heitä rikollisjärjestöille, jotka kiristävät heistä lunnaita tai pakottavat heidät työskentelemään hyväkseen, avustusjärjestöt sanovat.
Ihmiskauppa on Meksikon tuottoisinta rikollisuutta laittoman huume- ja asekaupan jälkeen.
Meksikon ihmisoikeuskomissio kirjasi 21 000 siirtolaisten sieppausta vuonna 2011. Virallisten tietojen mukaan vuosina 2006-2012 katosi 26 121 ihmistä.
Kyseenalainen demokratia
Katoamiset eivät koske vain siirtolaisia, vaan käytäntö on Meksikossa ”yleinen ja järjestelmällinen”, arvioidaan raportissa, jonka Open Society Justice Initiative on koonnut paikallisten ihmisoikeusjärjestöjen kanssa.
"Ei voida puhua demokratiasta, jos ihmisiä häviää."
Selvitys paljastaa vuosilta 2006–2015 vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Niitä pidetään rikoksina ihmisyyttä vastaan, koska ne kohdistuvat systemaattisesti siviileihin. Katoamisten takana ovat sotilaat sekä liittovaltion ja osavaltioiden viranomaiset.
– Jo yhden katoamisen – poliittisin tai muilla perusteilla tapahtuneen - pitäisi herättää kysymys oikeusvaltion olemassaolosta. Ei voida puhua demokratiasta, jos ihmisiä häviää, sanoo Héctor Cerezo, jonka johtama komitea kokoaa tietoa kadonneista.
Järjestön tuore raportti dokumentoi 11 ihmisoikeuspuolustajan katoamistapaukset vuoden ajalta.
Cerezon mukaan katoamisista on tullut osa valtion sortopolitiikkaa, jolla haluttaa levittää pelkoa väestön keskuuteen.
Hallitus torjuu vetoomukset
Yleisamerikkalainen ihmisoikeuskomissio kehotti keväällä Meksikoa tunnustamaan, että maassa vallitsee vakava ihmisoikeuskriisi. Sitä pahentavat katoamisten ohella mielivaltaiset teloitukset, kidutus, yleinen turvattomuus ja rikosten rankaisemattomuus.
Meksikon hallitus on torjunut moneen otteeseen kansainvälisten järjestöjen vetoomukset.
Siirtolaisvirasto kiistää pidättäneensä Maximiliano Gordillon eikä se suostu julkistamaan rekisteritietoja tai videonauhoja Tabascon keskuksen tapahtumista 7. toukokuuta.
Nuorukaisen isä Arturo Gordillo jatkaa omaa taisteluaan vedoten kaikkiin mahdollisiin tahoihin.
– Jos te, veljet ja siskot, voitte puhua hallitukselle, pyytäkää, että se palauttaa poikani, sillä viranomaiset hänet veivät.
IPS – Daniela Pastrana
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.