Tiedonantaja-festivaali syventyy kuntapolitiikkaan 25. toukokuuta klo 17 alkaen. Katso osallistumislinkit täältä!
Miina Sillanpäätä juhlistetaan
04.06.2016 - 12:00
Suomen ensimmäisen naisministerin ja yhteiskunnallisen vaikuttajan Miina Sillanpään (1866-1952) syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta tänään 4. kesäkuuta. Syntymää juhlistetaan Sillanpään muistomerkillä Helsingissä maanantaina. Soihtu-muistomerkki sijaitsee Tokoinrannassa, Hakaniemessä. Sillanpään juhlavuotta suojelee presidentti Tarja Halonen.
Miina Sillanpää nousi torpantytöstä, piiasta ja palvelijattaresta tärkeäksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Hän oli uranuurtaja ja kansalaisvaikuttaja, joka teki laajan ja monipuolisen elämäntyön. Vuonna 1899 Sillanpäästä tuli Helsingin Palvelijataryhdistyksen paikanvälitystoimiston johtaja ja sittemmin Palvelijataryhdistyksen puheenjohtaja. Tätä tehtävää hän hoiti koko loppuelämänsä vuoteen 1952 asti.
Sillanpää toimi kansanedustajana yhteensä 38 vuotta. Hänestä tuli myös Suomen ensimmäinen naisministeri vuonna 1926. Erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten palvelijattarien, naisten, vanhusten ja yksinhuoltajaäitien aseman parantaminen oli hänelle tärkeää. Miina Sillanpää perusti Suomeen ensikodit. Hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä, joissa hän vaikutti sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.
Juhlavuoden merkittävä päivä on myös 1. lokakuuta. Sisäministeriö on myöntänyt tuolle päivälle juhlaliputuksen Miina Sillanpää 150 vuotta -juhlavuoden ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi.
Kirjoittajan artikkelit
Kun Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen 500 miljoonan euron ylijäämä nousi julkisuuteen, lupasivat vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto ohjata ylijäämistä lisää rahaa tämän vuoden toimintaan. Toisin kuitenkin kävi.
Kommunistinuorten uudella haalarimerkillä tunnustat aatetta ja väriä!
- ‹ edellinen
- 19 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.