Miksei EU edistä länsisaharalaisten ihmisoikeuksia?
Kun ihmisoikeuksia poljetaan Kiinassa tai Venäjällä, voidaan niihin tarttua ja arvostella kovin sanoin muiden toimia. Eurooppalaisethan kannattavat ihmisoikeuksia ja haluavat toimia niiden toteuttamiseksi, eikö?
Vaan eivätpä sittenkään, mikäli unionin edut joutuvat vastatusten ihmisoikeuksien kanssa. Tiina Sandbergin mukaan näin on käynyt jälleen kerran Länsi-Saharassa.
– Marokon jo vuodesta 1975 miehittämää aluetta on koko miehityksen ajan käytetty hyväksi tavalla, joka on vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Viime aikoina sorto on kiihtynyt, alueen vesiä ryöstökalastetaan häikäilemättä ja sen öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntämistä valmistellaan kovaa kyytiä, toteaa Sandberg.
Nyt Marokko on aikeissa rakentaa miehitetylle alueelle aurinkovoimaloita ja tuulivoimaa, yhteensä 1 000 megawatin edestä. Missään vaiheessa ei tälläkään kertaa ole käyty keskusteluja länsisaharalaisten kanssa, eivätkä he suostuisi alueensa hyödyntämiseen miehittäjän hyväksi. Heille ei myöskään ole luvassa tuottoja tämän energian myynnistä.
Aurinkoenergiaa riistäjämaasta
Miten tämä kaikki liittyy Eurooppaan?
Euroopan unionissa on luotu ohjelma Välimeren ylittävästä yhteistyöstä ja tuon suunnitelman keskiössä on Välimeren aurinkoenergia-projekti. Se tähtää aurinkoenergian tuotannon voimakkaaseen lisäämiseen Pohjois-Afrikassa ja nämä uudet voimalaitokset ovat sen tärkeä osa. Suoria kytköksiä löytyy muun muassa espanjalaisiin, ranskalaisiin, italialaisiin, saksalaisiin, englantilaisiin ja tanskalaisiin energiayhtiöihin.
Tiina Sandbergin mielestä Marokon toimia ei pidä enää katsoa läpi sormien, eikä varsinkaan pyrkiä hyötymään miehitettyjen alueiden luonnonvaroista.
– Euroopan unionin tulee pikimmiten myöntää Länsi-Saharan laiton miehitys ja aloittaa painostustoimet sen lopettamiseksi. Momenttia löytyisi, mutta tahtoa puuttuu. Halutessaan eurooppalaiset voisivat vaikuttaa merkittävästi tämän pian 40 vuotta jatkuneen ihmisoikeusloukkauksen lopettamiseen, sanoo Sandberg.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.