Miksei EU edistä länsisaharalaisten ihmisoikeuksia?

20.09.2013 - 14:23
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Marokon jo vuodesta 1975 miehittämää Länsi-Saharaa on koko ajan käytetty hyväksi tavalla, joka on vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Viime aikoina sorto on kiihtynyt entisestään. / Paulo Nunes dos Santos |

Kun ihmisoikeuksia poljetaan Kiinassa tai Venäjällä, voidaan niihin tarttua ja arvostella kovin sanoin muiden toimia. Eurooppalaisethan kannattavat ihmisoikeuksia ja haluavat toimia niiden toteuttamiseksi, eikö?

Vaan eivätpä sittenkään, mikäli unionin edut joutuvat vastatusten ihmisoikeuksien kanssa. Tiina Sandbergin mukaan näin on käynyt jälleen kerran Länsi-Saharassa.

– Marokon jo vuodesta 1975 miehittämää aluetta on koko miehityksen ajan käytetty hyväksi tavalla, joka on vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Viime aikoina sorto on kiihtynyt, alueen vesiä ryöstökalastetaan häikäilemättä ja sen öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntämistä valmistellaan kovaa kyytiä, toteaa Sandberg.

Nyt Marokko on aikeissa rakentaa miehitetylle alueelle aurinkovoimaloita ja tuulivoimaa, yhteensä 1 000 megawatin edestä. Missään vaiheessa ei tälläkään kertaa ole käyty keskusteluja länsisaharalaisten kanssa, eivätkä he suostuisi alueensa hyödyntämiseen miehittäjän hyväksi. Heille ei myöskään ole luvassa tuottoja tämän energian myynnistä.

Aurinkoenergiaa riistäjämaasta

Miten tämä kaikki liittyy Eurooppaan?

Euroopan unionissa on luotu ohjelma Välimeren ylittävästä yhteistyöstä ja tuon suunnitelman keskiössä on Välimeren aurinkoenergia-projekti. Se tähtää aurinkoenergian tuotannon voimakkaaseen lisäämiseen Pohjois-Afrikassa ja nämä uudet voimalaitokset ovat sen tärkeä osa. Suoria kytköksiä löytyy muun muassa espanjalaisiin, ranskalaisiin, italialaisiin, saksalaisiin, englantilaisiin ja tanskalaisiin energiayhtiöihin.

Tiina Sandbergin mielestä Marokon toimia ei pidä enää katsoa läpi sormien, eikä varsinkaan pyrkiä hyötymään miehitettyjen alueiden luonnonvaroista.

– Euroopan unionin tulee pikimmiten myöntää Länsi-Saharan laiton miehitys ja aloittaa painostustoimet sen lopettamiseksi. Momenttia löytyisi, mutta tahtoa puuttuu. Halutessaan eurooppalaiset voisivat vaikuttaa merkittävästi tämän pian 40 vuotta jatkuneen ihmisoikeusloukkauksen lopettamiseen, sanoo Sandberg.

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Ulkomaat