Miksi Suomi ostaa ohjuksia?
Suomi on hankkimassa sadalla miljoonalla eurolla ohjuksia Yhdysvalloista – ilman keskustelua.
Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon hyväksyi kesäkuun alussa uusien maasta maahan laukaistavien ATACMS- ohjusten toimituksen Suomelle. Ohjusten kantomatka on 300 kilometriä, joka Suomesta käsin kattaa muun muassa koko Pietarin läänin ja Kuolanniemimaan. Ohjukset voidaan myös tarvittaessa varustaa ydinkärjillä.
Ensimmäisten ohjusten tilauserä sisältää johtojärjestelmän ja 70 ohjusta. Ne maksavat noin sata miljoonaa euroa.
Vasenryhmän kansanedustaja Jyrki Yrttiaho jätti puolustusministerille kirjallisen kysymyksen ohjusostoista.
– Tiedustelen hankinnan perusteluja Suomen puolustuskyvyn ja turvallisuuspoliittisen aseman kannalta sekä hankinnan aikataulua ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pyydän ministeriä myös arvioimaan järeiden hyökkäysaseiden hankintapäätösten ja Venäjän asevoimien komentajan kenraali Nikolai Makarovin äsken esittämien arvioiden yhteyttä.
Yrttiahon mielestä on valitettavaa, että Suomen merkittävistä materiaalihankinnoista, joilla on kiistattomia vaikutuksia myös maamme turvallisuuspoliittiseen asemaan ja ympäristöön, ei käydä avointa keskustelua edes eduskunnassa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.