Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Mistä on kyse Guatemalan mielenosoituksissa?
22.11.2020 - 12:15
(updated: 03.12.2020 - 12:50)
Guatemalassa ihmiset ovat nousseet maan korruptoitunutta hallintoa vastaan. Kuvakaappaus Twitter-videosta.
Guatemalan parlamenttitalo sytytettiin tuleen lauantaina satojen ihmisten mielenosoituksessa. Ihmiset ovat nousseet maan korruptoitunutta hallintoa vastaan, joka on suorittanut uusliberalistista leikkauspolitiikkaa ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella.
Myös historialliset syyt mielenosoituksille ulottuvat pitkälle. Jotta maan tämän hetken tilannetta voidaan ymmärtää, on tunnettava myös sen historiaa. Erityisesti Yhdysvaltojen imperialististen interventioiden historiaa maata kohtaan. Tiedonantaja käänsi lyhyen katsauksen asiaan.
– Vuonna 1954 CIA kaatoi terrorikampanjan kautta demokraattisesti valitun ja suositun johtajan Jacobo Árbenzin ja perusti äärioikeistolaisen hallinnon, joka osallistui pääasiassa alkuperäiskansojen mayojen väestön järjestelmälliseen kansanmurhaan. Tämä kaikki tehtiin yritysten etu mielessä.
– Kuten Noam Chomsky toteaa, Reaganin hallinnon alaisuudessa Yhdysvallat nimenomaisesti auttoi Guatemalan äärioikeistolaista hallintoa mayaväestön kansanmurhassa. Pelkästään vuonna 1982 murhattiin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kuka muu liittyi kansanmurhakampanjaan? Apartheidia ja kansanmurhaa suorittava Israel.
– CIA:n vuonna 1954 operoiman vallankaappauksen jälkeen, jossa Guatemalaan syntyi fasistinen hallinto, on teurastettu 200 000 miestä, naista ja lasta. Tämä, mitä Chomsky perustellusti kutsuu "natsityyliseksi terroriksi", toistettiin kaikkialla Keski-Amerikassa, kuten hän puhuu El Salvadorista täällä.
– Tämän historian perusteella voidaan paremmin ymmärtää ja arvostaa Guatemalan kansan raivoa ja sitä, miksi he nyt nousevat korruptoituneita hallitsijoitaan vastaan, jotka toteuttavat uusliberalistisia leikkauksia.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.