Keywords:
”Mitä emme saa unohtaa”
Tie Tammisaareen 100 vuotta -muistotapahtumasta muodostui vaikuttava kunnianosoitus punavankileirillä menehtyneille yli 3 000 punaiselle. Samalla muistettiin myös kaikkia niitä työväenliikkeen miehiä ja naisia, jotka nousivat sata vuotta sitten Suomessa puolustamaan työväen etuja, ihmisarvoa, kansanvaltaa ja vapautta.
Tilaisuuteen loi erityisen tunnelman se intensiivisyys, jolla 2 000 – 3 000 osallistujaa hiljentyivät kuuntelemaan Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokuntaa, arkkipiispa Kari Mäkisen muistopuhetta, Koiton Laulun ja soittokunnan esittämää kuoroteosta Tie sekä surumarssin soidessa tapahtunutta kukkien laskemista muistomerkille.
Ensimmäisenä kukat laskivat valtiovallan, muistomerkin hoitoyhdistyksen, SAK:n, SDP:n, Vasemmistoliiton ja SKP:n edustajat.
Tammisaaren vankileiri ja sen joukkohauta olivat pitkään sitä historiaa, jonka muistamista sisällissodan valkoiset voittajat eivät sallineet. Vasta vuonna 1951 entisten punakaartilaisten yhdistys sai luvan pystyttää tälle Suomen suurimmalle joukkohaudalle muistomerkin. Myöhemmin muistomerkkiä laajennettiin ja siihen liitettiin laatat, joihin joukkohaudan vainajat saivat nimensä.
Tammisaaren vankileiri ja sen joukkohauta olivat pitkään sitä historiaa, jonka muistamista sisällissodan valkoiset voittajat eivät sallineet.
Nyt kesäkuun 9. päivän muistotilaisuudessa paljastettiin uusi laatta muiden, tuntemattomissa haudoissa lepäävien sisällissodan uhrien muistoksi. Siinä on teksti:
Tärkeämpää kuin se mitä muistamme
on se
mitä emme saa unohtaa.
Tie Tammisaareen -muistotapahtuman ohjelmassa oli lisäksi seminaari, jossa puhuivat punavankileirin historiasta kirjat tehneet kirjailija Sirpa Kähkönen ja historioitsija Sture Lindholm, kapteeniluutnantti Timo Laurila ja joukkohautoja eri maissa tutkinut Helena Ranta.
Tapahtuma päättyi Rauhan iltamiin, joissa esiintyivät muun muassa Punainen Lanka, Mikko Perkoila & Jani Uhlenius, Rajamäen pojat ja Laulava unioni.
Tie Tammisaareen -muistotapahtuma oli hieno päätös vuoden 1918 työväenvallankumouksen ja sisällissodan muistotilaisuuksille, joita on järjestetty tänä keväänä Tampereella, Lahdessa, Helsingissä, Kouvolassa, Kotkassa, Järvenpäässä ja monilla muilla paikkakunnilla.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.