Miten käy nykysirkuksen ja nukketeatterin?
Valtio on viime vuosina järjestelmällisesti tukenut nykysirkusta, josta on kehittynyt suomalaisen esittävän taiteen viennin veturi. Dynaaminen taiteenala on saavuttanut niin valtion, kuntien kuin yksityisten rahoittajien luottamuksen – ja ansiosta. Sirkuksen esitys- ja katsojamäärät ovat nousseet kotimaassa ja ulkomailla huimaa vauhtia.
Nyt opetus- ja kulttuuriministeriön helmikuussa tekemällä päätöksellä vedetään matto pois suotuisan kehityksen alta, toteaa Lotta Vaulo Sirkuksen tiedotuskeskuksesta.
– Sirkuksen tiedotuskeskus on alan kehitysorganisaatio ja suomalaisen sirkuksen kansainvälisen toiminnan koordinaattori. Nyt opetus- ja kulttuuriministeriö leikkaa Sirkuksen tiedotuskeskuksen toiminta-avustusta 16 prosenttia. Leikkaus vaikuttaa heikentävästi alan kehitystoimintaan ja kansainvälisten hankkeiden rahoitukseen, toteaa Vaulo.
Leikkaus kohdistuu tiedotuskeskuksen kautta suoraan sirkuskentällä toimiviin vapaisiin ryhmiin ja heikentää niiden mahdollisuuksia hankkia elantoa.
Suomen sirkuskenttä koostuu yksinomaan niin sanotuista vapaan kentän toimijoista: organisaatioista jotka elävät harkinnanvaraisen rahoituksen varassa. Ministeri Paavo Arhinmäki vakuutti kulttuuribudjetin leikkauksista ja niiden painopisteistä uutisoitaessa, etteivät leikkaukset tule kohdistumaan vapaaseen kenttään. Tämä vakuutus ei siis pitänyt paikkaansa. Tiedotuskeskuksen avustuksen leikkauksen välilliset vaikutukset sirkuksen vapaaseen kenttään ovat kohtuuttomia ja rajuja.
Vaulon mukaan Sirkuksen tiedotuskeskus osasi odottaa säästöjä ja oli niihin varautunut.
– Säästöjen suuruus tuli kuitenkin täydellisenä yllätyksenä. Tiedon myöhäinen ajankohta vaikeuttaa pienen asiantuntijapalveluja tarjoavan organisaation toimintaa, jolla henkilöstömenojen osuus budjetista on suuri. Henkilöstömenoista leikkaaminen lamauttaa toiminnan.
– Tuen laaja ja yllättävä leikkaus on suomalaisille sirkustaiteilijoille hälyttävä uutinen. Se on erittäin huono viesti suomalaisesta kulttuuripolitiikasta niille kansainvälisille kumppaneille, joiden kanssa Sirkuksen tiedotuskeskus on rakentanut pitkäjänteistä yhteistyötä suomalaisen sirkustaiteen viennin edistämiseksi.
Jobin postia nukketeatterialalle
Nukketeatterialan etujärjestö Suomen UNIMA viettää 30-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden tarkoituksena on ollut nostaa näkyville koko suomalaisen nukketeatterin skaala perinteisestä nykynukketeatteriin, soveltavasta nukketeatterista alan ammattikoulutukseen ja yliopistotasoiseen tutkimukseen.
Suomen UNIMAn puheenjohtajan Maiju Tawastin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Taiteen keskustoimikunnan helmikuussa tekemät avustuspäätökset vaarantavat sekä juhlavuoden että alan ainoan etujärjestön toiminnan.
– Juhlavuosi mittavine tapahtumineen ei saanut valtiolta penniäkään ja 200-jäsenisen etujärjestön toiminnalle myönnettiin vaivaiset 9000 euroa. Näillä eväillä ei pystytä takaamaan edes järjestön ainoan palkatun työntekijän työsuhteen jatkamista huhtikuusta lähtien. Nukketeatterialalla ei ole omaa tiedotuskeskusta lukuisine työntekijöineen, joita kipeästi tarvittaisiin sekä edunvalvontaan, tiedotukseen että kaikkeen muuhun toimintaan. Meillä ei ole kohta mitään.
Tawastin mukaan suomalainen nukketeatteri on uudistuva ja monitaiteellinen skene, jolla eletään hyvin dynaamista vaihetta. Se ei ole mikään marginaalinen taidelaji: alalla on varovaisestikin arvioiden lähes 250000 katsojaa ja 3000 näytöstä vuodessa.
– Alalla työskentelee noin 130–140 ammattilaista kolmessa valtionosuutta nauttivassa nukketeatterissa, kymmenissä vapaan kentän ammattiryhmissä ja sooloteattereissa, vaihtuvissa poikkitaiteellisissa ryhmittymissä sekä lukuisina freelancereina. Harrastajanukketeattereitakin on kymmeniä kautta valtakunnan. Soveltavaa, terapeuttista ja yhteisöllistä nukketeatteria tehdään yhä enemmän mm. hoitolaitoksissa. Nukketeatteri yltää kaikkialle ja menee kaikkien luo.
– Kaiken tämän hyväksi toimii Suomen UNIMA, jolta viedään tuhkatkin pesästä avustuspäätöksillä, juuri kun ala on tekemässä suurta harppausta. Olemme erittäin hämmentyneitä ja huolissamme valtion kulttuuripolitiikasta, jonka nitistämistoimet kohdistuvat kaikkein haavoittuvimpiin taidealoihin, toteaa Tawast.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.