Tiedonantajan syksyn uudet julkaisut Kun Pakila oli punainen, Oi niitä aikoja! ja Nainen, elämä vapaus! nousevat Kulttilavalle perjantaina 27. lokakuuta. Myös Tiedonantaja-lehteä on jaossa Kultin osastolla.
Monella eläintilalla kärsitään
Oikeutta eläimille –yhdistyksen julkaisemat kuvat ja videot paljastavat, etteivät eläinten olot ole parantuneet tuotantotiloilla. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin. Videoiden sisältö osoittaa, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydeltä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.
Järkyttävät kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta - kanaloista, sikaloista ja navetasta.
Lakiesitys riittämätön
Oikeutta eläimille -yhdistyksen mielestä hallituksen esittämä eläinsuojelulain uudistus ei läheskään riittävästi puutu videoilla näkyviin epäkohtiin. Lakiehdotuksen puutteita ovat esimerkiksi häkkikanaloiden, porsitushäkkien ja parsinavetoiden salliminen. Häkkikanaloissa eläinten yksilölliseen hoitoon ei edes pyritä. Uusi laki sallii edelleen kanojen pitämisen ahtaissa häkeissä. Kuolleet kanat jäävät usein häkkeihin, ja kannibalismi on yleistä. Häkissä yhtä kanaa kohden on tilaa alle A4-arkin verran.
"Tarkastukset eivät pääsääntöisesti ole johtaneet mihinkään."
– Olemme vuosien aikana julkaisseet vastaavia videoita yli sadasta sikalasta Suomessa ja ilmoittaneet tilojen tiedot aina viranomaisille. Tarkastukset eivät pääsääntöisesti ole johtaneet mihinkään. Ongelmien syyt ovat syvemmällä, ne kuuluvat eläinten tehotuotantoon. Hallituksen valmistelema uusi eläinsuojelulaki ei tuo parannusta näihin ongelmiin, sanoo Kristo Muurimaa Oikeutta eläimille -yhdistyksestä
Oikeutta eläimille -yhdistys vaatii tehotuotannon äärimuotojen kuten turkistarhauksen, porsitushäkkien, parsinavetoiden ja häkkikanaloiden kieltoa eläinsuojelulakiin.
Vastuu myös yrityksillä
Vastuu eläinten hyvinvoinnissa on myös elintarvikealan yrityksillä. Kuluttajille pitäisi tarjota vain tuotteita, joiden tuotanto ei perustu eläinten pitämiseen ahtaissa häkeissä.
– Kun laki on puutteellinen, myös yritykset tulee ottaan vastuuta hankintapäätöksissään. Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa yhtiöt ovat laajasti lopettaneet häkkikanaloiden kananmunien käytön. Myös kansainväliset yritykset kuten Unilever, McDonald’s ja Nestlé ovat sitoutuneet luopumaan häkkikanaloissa tuotetuista kananmunista. Vetoamme laajasti suomalaisille elintarvikeyrityksille toimimaan vastuullisesti hankinnoissaan, kertoo Linda Nyholm Oikeutta eläimille -yhdistyksestä.
Kirjoittajan artikkelit
Helsingissä järjestettiin 12.10. Työttömien mielenosoitus teemalla Ei julmia leikkauksia. Mielenosoitukseen saapui ihmisiä eri puolilta Suomea ja sitä tukivat myös ammattiliitoista PAM ja JHL, joiden edustajia oli myös saapunut paikalle.
Ainoa mahdollinen ratkaisu tähän konfliktiin Palestiinan ja Israelin välillä on se, että kansainvälinen yhteisö takaa Israelin panevan täytäntöön erilaiset päätöslauselmat miehitettyjä alueita koskien, toteaa Euroopan parlamentin jäsen Manu Pineda Espanjan kommunistisesta puolueesta.
- ‹ edellinen
- 9 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.