Murtuuko Viron oikeistohegemonia?
Virossa käydään kuntavaalit samoihin aikoihin kuin Suomessa eli ensi lokakuussa.
Viron yhtyneen vasemmiston puheenjohtaja Sergei Jürgens ja SKP:n pääsihteeri Juha-Pekka Väisänen tapasivat Tallinnassa kesäkuussa. Puolueiden tapaaminen oli osa Tiedonantaja-risteilyn ohjelmaa.
Molemmat puolueet tarjoavat syksyn vaaleissa vaihtoehdon oikeistolaiselle hegemonialle ja leikkauspolitiikalle.
Kommunistinen puolue on Virossa kielletty. Maassa toimivat kommunistit ovat järjestäytyneet yhtyneeseen vasemmistoon, joka syntyi vuonna 2008, kun vasemmistopuolue ja Perustuslakipuolue yhdistyivät. Se on SKP:n tavoin Euroopan vasemmiston jäsen.
Talouden "mallimaa"
Viroa on eurokriisin pyörteissä markkinoitu jonkinlaisena talouden mallimaana, onhan maa käytännössä velaton. Sergei Jürgensin mukaan tämä on vain osatotuus.
Uusliberalistista talouspolitiikkaa harjoittavassa Virossa on matala tasoverotus ja verohelpotuksia yrityksille. Talouskasvu on silti viime aikoina hiipunut.
Sosiaalimenojen tasossa Viro on Euroopan häntäpäässä. 1,3-miljoonaisen kansan keskitulot per henkilö jäävät alle 500 euroon. Köyhin viidesosa väestöstä sinnittelee vain noin 220 euron kuukausituloilla.
Virossa ay-liike on heikko. Jürgens kertoo, että parhaiten järjestyneitä ollaan valtiolla ja esimerkiksi energia-alalla. Ongelmana on, että ammattiliitot ovat valtion komennuksessa. Liittojen johdon palkkiot ovat pitkälti sidoksissa siihen, millaiset välit sillä on maan päättäjiin. Eipä siis ihme, että liitot hyväksyivät esimerkiksi pari vuotta sitten tehdyn irtisanomissuojan heikentämisen.
Minimipalkka maassa on 290 euroa, mikä omalta osaltaan selittää virolaisten siirtotyöläisten innon tulla Suomeen töihin.
Lakkoja ja hallituskritiikkiä
Maan opposition suosio on viime aikoina tasaisesti kasvanut.
Viron parlamentissa on neljä puoluetta. Suurin puolue oikeistolainen Reformipuolue on hallituksessa yhdessä Isänmaan ja Res Publican liiton kanssa. Opposition muodostavat sosialidemokraatit ja keskustapuolue, joka Jürgensin mukaan on yllättäen poliittisesti enemmän vasemmalla kuin virolaiset demarit.
Oikeiston hegemonia on horjunut, kun ihmiset ovat alkaneet arvostella leikkauspolitiikkaa. Pääministeri Andrus Ansip onkin joutunut lupailemaan parannuksia sosiaalipuolelle.
Vuoden alkupuolella Virossa tapahtui myös jotain tuikiharvinaista, kun opettajat ja julkisen liikenteen kuljettajat lakkoilivat palkankorotusten puolesta.
– Toivon, että se innostaa muitakin lakkoilemaan. Tämä on ensimmäinen vuosi kun jotain on alkanut Virossakin tapahtua, tuumi Jürgens.
Tällä hetkellä syksyn kuntavaaleihin valmistautuva vasemmisto on Virossa varovaisen toiveikas.
– Ihmiset ovat itsekin alkaneet ajatella asioita sen sijaan että uskoisivat hallituksen tiedotteita, sanoi Jürgens.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.