Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Naiset lakkoon

    Pääkirjoitukset
    Avainsanat: pääkirjoitus, naistenpäivä, työehdot, kotityöt
    27.2.2020 - 10:40
    Petra Packalén
    Pääkirjoitus Tiedonantaja Petra Packalén kommunismi sosialismi työväenluokka työväenlehti

    Suurimman osan yhteiskunnan näkymättömästä työstä tekevät naiset. Se työ pitää sisällään erilaisia kotitöitä ja hoivatyötä, eli kaikkea sellaista josta ei makseta palkkaa eikä kerry eläkettä. Tämän palkattoman työn lisäksi naisvaltaisilla aloilla ollaan edelleen palkkakuopissa ja naiset tekevät enemmän pätkätöitä. Kaiken kaikkiaan naiset saavat siis yhteiskunnassa huonomman sopimuksen kautta rantain.

    Kilpailukykysopimus on edelleen voimassa useilla aloilla, vaikka talven TES-neuvottelut ovat osittain niiden purkamiseen johtanutkin. Kikyn purkamista ei kuitenkaan voida pitää varsinaisesti voittona, vaan parhaimmillaan vain viime hallituksen leikkauksien perumisena.

    Kiky on tietysti silti purettava kaikilta aloilta. Se lisää työtaakkaa juuri naisvaltaisilla aloilla ja kaiken lisäksi ilman lisäliksaa. Kuntien peruspalveluissa työskenteleville tarvitaan myös välittömiä palkankorotuksia. Suomessa on kyllä varaa palkankorotuksiin, kun osinkoja jaetaan tänäkin keväänä pelkästään yksityisellä puolella yli 10 miljardia.

    Pääomien verotusta on nostettava huomattavasti ja sitä on ohjattava enemmän kunnille. Näin saadaan naisvaltaisia aloja ylös palkkakuopista ja enemmän käsiä töihin.

    Pitkä historia

    Yhdysvalloissa on dokumentoitu naisten ulosmarssi puuvillatehtaalta vuodelta 1834. Tällöin riidan aiheena oli naisten pidempi työpäivä miehiin verrattuna. New Yorkissa 8. maaliskuuta vuonna 1857 sadat tekstiilityötehtaan naiset marssivat vaatien parempia työoloja, kymmenen tunnin työpäivää sekä yhtäläisiä oikeuksia naisille. Samassa kaupungissa 50 vuotta myöhemmin naiset marssivat äänioikeutensa puolesta sekä vaativat lapsityövoiman käytön lopettamista Yhdysvalloissa.

    Kun vuonna 1910 kansainvälisessä kokouksessa Clara Zetkinin aloitteesta päätettiin perustaa naisille oma kamppailun päivä, nähtiin jo seuraavan vuoden maaliskuussa yhteensä miljoonia ihmisiä keränneet mielenosoitukset ympäri Eurooppaa. Muutamia vuosia sen jälkeen tekstiilityöläisnaiset vaativat valtavalla lakkoaallolla parempia työoloja vuonna 1917.

    Viime vuosina kansainvälistä naistenpäivää on vietetty lakkoilemalla muun muassa Espanjassa.

    Lakkotoimintaa Euroopassa

    Viime vuosina kansainvälistä naistenpäivää on vietetty lakkoilemalla muun muassa Espanjassa. Vuonna 2018 kymmenen Espanjan ammattiliitoista kehotti jäseniään vuorokauden lakkoon 8. maaliskuuta.

    Ammattiliitot halusivat näin kiinnittää huomiota naisten tekemään työhön ja naisten oikeuksiin. Junavuoroja peruttiin ympäri maata ja feministiryhmät kehottivat naisia välttämään ostosten tekoa ja luopumaan kotitöistä naistenpäivänä.

    Juuri tällaisella toiminnalla on mahdollista muuttaa naisten asemaa yhteiskunnassa. Pidetään huoli siitä, että naistenpäivä ei liiku enää yhtään lisää kaupalliseksi hemmottelupäiväksi. Muistutetaan naistenpäivän historiasta aina siellä, missä siitä on epätietoisuutta. Kerrotaan naisten kamppailuista meillä ja maailmalla tänä päivänä.

    Naisten radikaalin toiminnan suunnittelulle tiedän tulevana keväänä kaksi hyvää paikkaa. Helsinki-seminaari 21.-22. maaliskuuta pureutuu työajan teemoihin HETY:n tiloissa Katajanokalla ja Suomen sosiaalifoorumissa nähdään 25. huhtikuuta ohjelmaa tuottamassa Demokraattinen naisverkosto. Ennen näitä muistetaan juoda lakkokahvit 8. maaliskuuta!


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    jousia lappi
    Kotimaa
    6.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Etälääketiede murtaa hoitoon pääsyn esteitä – mutta kenen ehdoilla?

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2025 tilastot osoittavat, että samaan aikaan kun osa terveys- ja hyvinvointipalvelujen vastaanottoajoista jää tyhjiksi, moni pot

    Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK nostaa perunan ruokaturvan supersankariksi. Kuva MTK
    Kotimaa
    5.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomalainen syö perunaa 65 kiloa vuodessa

    1920px Toxicoman   Substance abuse Paurus CCO 4.0
    Kotimaa
    4.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Orpo–Purran hallitus purkaa ehkäisevän päihdetyön rakenteita

    Marxipaanit
    Uutiset
    3.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kolme vaikuttajaa vaatii Suomen turvallisuuslinjan päivittämistä – F‑35‑hankinta ja Yhdysvaltain riippuvuus kyseenalaistetaan

    625053973 1309792141183805 6488473072459855461 n
    Uutiset
    2.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kuuba Trumpin hampaissa

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!