Osuuskunta Tradekan edustajistovaaleissa alkaa äänestys ensi viikolla 1. helmikuuta. Tiedonantaja kysyi kahdelta ehdokkaalta, miten he parantaisivat yli sadan vuoden historian omaavaa Tradekaa. Haastattelussa Arto Viitaniemi Etelä-Suomen ja Riitta Tynjä Keski-Suomen vaalialueelta.
Keywords:
”Natoon liittyminen olisi historiallinen virhe”
Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon olisi historiallinen virhe, katsoo Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirijärjestö kannanotossaan.
– Kuten hallituksen selonteossa todetaan, Naton yhteinen puolustus perustuu viime kädessä Yhdysvaltojen sotilaalliseen kykyyn ja ydinpelotteeseen. Me emme usko aseiden, eikä etenkään ydinaseiden varaan rakentuvaan turvallisuuteen. On päinvastoin toimittava aseistuksen vähentämiseksi ja ydinaseiden kieltämiseksi.
– Naton jäsenenä Suomi sitoutuisi myös Yhdysvaltojen johdolla linjattuun Naton strategiaan, johon kuuluvat mm. ydinaseet, valmius käyttää sotilaallista voimaa ilman YK:n mandaattia, Naton joukkojen sijoittaminen Venäjän vastaisille rajoille ja varustautuminen myös Kiinaa vastaan, SKP:n Helsingin piirin vuosikokous arvioi lausumassaan.
Alla kannanotto kokonaisuudessaan:
Rauhan puolesta – ei Nato-jäsenyydelle
Miksi me helsinkiläiset kommunistit vastustamme Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon? Entä mikä on vastauksemme turvallisuustilanteen muuttumiseen?
Ymmärrämme Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman huolen. Hyökkäys on ollut järkytys myös meille. Tuomitsemme Venäjän rikollisen sodan ja vaadimme Venäjää vetämään joukkonsa pois Ukrainasta.
Samalla toteamme, että Suomeen ei kohdistu sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa. Tämä arvio on kirjattu myös eduskunnan käsittelyssä olevaan Sanna Marinin hallituksen turvallisuuspoliittiseen ajankohtaisselontekoon.
Suomen liittyminen Natoon ei tuo tälle alueelle lisää vakautta vaan lisää jännitteitä. Suomen itärajan muuttuminen Naton ja Venäjän väliseksi rajaksi toisi tänne lisää asevoimia ja sotilaallista toimintaa. Myös riskit kasvaisivat, onhan kyse Venäjälle tärkeistä alueista, kuten isot ydinaseiden arsenaalit Kuolassa ja Pietarin meriyhteydet. Venäjä ei voisi enää luottaa siihen, että Suomen aluetta ei käytetä sitä vastaan.
Naton laajentuminen Suomeen ja sen myötä mahdollisesti myös Ruotsiin ei myöskään auta Ukrainan sodan lopettamista. Se on päinvastoin omiaan vahvistamaan Venäjän johdossa niitä uhkakuvia, joilla se on perustellut hyökkäystä Ukrainaan. Mielestämme Suomen ja Ruotsin pysyminen sotilaallisesti liittoutumattomana olisi sen sijaan omiaan tukemaan Ukrainan presidentin esitystä sodan lopettamisesta niin, että Ukraina luopuu tavoittelemasta Naton jäsenyyttä.
Naton jäsenenä Suomi joutuu mukaan Yhdysvaltojen ja Naton konflikteihin, joiden ulkopuolella voisimme muuten pysyä ja joita voisimme liittoutumattomana maana auttaa sovittelemaan. Jo nyt tiedetään, että Suomi joutuisi mukaan Baltiaa koskeviin Naton strategisiin suunnitelmiin.
Kuten hallituksen selonteossa todetaan, Naton yhteinen puolustus perustuu viime kädessä Yhdysvaltojen sotilaalliseen kykyyn ja ydinpelotteeseen. Me emme usko aseiden, eikä etenkään ydinaseiden varaan rakentuvaan turvallisuuteen. On päinvastoin toimittava aseistuksen vähentämiseksi ja ydinaseiden kieltämiseksi. Naton jäsenenä Suomi sitoutuisi myös Yhdysvaltojen johdolla linjattuun Naton strategiaan, johon kuuluvat mm. ydinaseet, valmius käyttää sotilaallista voimaa ilman YK:n mandaattia, Naton joukkojen sijoittaminen Venäjän vastaisille rajoille ja varustautuminen myös Kiinaa vastaan. Se olisi historiallinen virhe.
Vaihtoehto: rauhanpolitiikka ja sotilaallinen liittoutumattomuus
Natoon liittymiselle on realistinen vaihtoehto, josta meillä suomalaisilla on vuosikymmenten kokemus. Se on rauhantahtoinen ulkopolitiikka ja sotilaallinen liittoutumattomuus, joita täydentää oman maan sotilaallinen puolustuskyky. Hallituksen selonteossa ei sotilaallisen liittoutumattomuuden mahdollisuutta käsitellä kuitenkaan lainkaan, vaikka siinä luvattiin arvioida monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja. Näin yksipuolisesti Nato-jäsenyyttä ajavalta pohjalta ei pidä tehdä Suomen asemaa ja tulevaisuutta koskevia ratkaisuja.
Aivan keskeinen syy vastustaa Natoon liittymistä on se, että kilpavarusteluun ja vastakkainasetteluun perustuva turvallisuuspolitiikka ei vastaa aikamme suurimpiin turvallisuusuhkiin, kuten ilmastonmuutos, luontokato, pandemiat ja köyhyys. Yhtä vähän se vastaa suomalaisten arjen turvattomuuteen. Päinvastoin se pahentaa näitä ongelmia ohjaamalla valtavat voimavarat aseisiin ja vaikeuttamalla yhteistyötä, jota tarvitaan välttämättä muun muassa ympäristökriisin ratkaisuihin.
Helsingissä 25.4.2022
Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikokous
Kirjoittajan artikkelit
Historian ensimmäisissä aluevaaleissa äänestetään aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle. Tiedonantaja vieraili Vantaan opistotalon äänestyspaikalla, jossa muiden ohella oli otettu huomioon terveysturvallisuus.
Kurdiopettaja Zara Mohammadi on aloittanut tällä viikolla viiden vuoden tuomionsa kotikaupunkinsa vankilassa. Zara toimi vapaaehtoisena perustamassaan Nojin-yhdistyksessä kurdinkielen opettajana ja lisäksi hän on ottanut julkisesti kantaa kurdinkielisen opetuksen sallimisen ja järjestämisen puolesta. Nämä teot yksinään riittivät Iranin tuomioistuimelle asettaa hänet syytteeseen ja langettaa hänelle viiden vuoden vankeustuomio.
- ‹ edellinen
- 33 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.