Protuleirien suosio on ollut kasvussa ja leirit on ilmoittauduttu täyteen vuosi vuodelta yhä lyhyemmässä ajassa. Tänä kesänä niille osallistuu lähes 1000 leiriläistä. Protuleirillä keskustellaan ja väitellään yhteiskunnallisista, filosofisista ja omaan elämään liittyvistä teemoista.
Keywords:
Nuoret perustelevat HX-hankkeen pienentämistä ilmastosyillä, kertoo uusi kyselytulos
09.06.2021 - 08:45
(updated: 18.06.2021 - 12:28)
Hävittäjämiljardien ottamista hyötykäyttöön on vaadittu useissa mielenosoituksissa jo vuosien ajan. Kuva Tiedonantajan arkisto
HX-hävittäjähanke jakaa suomalaisten mielipiteitä. Suomalaisista 39 prosenttia pitää hanketta liian suurena tai haluaisi luopua hankkeesta kokonaan. Hieman suurempi joukko (42 %) kannattaa hankkeen toteuttamista vähintään suunnitellussa laajuudessa. Erotus mahtuu kyselytutkimuksen virhemarginaaliin. Tiedot käyvät ilmi rauhanjärjestöjen toukokuussa teettämästä kyselystä.
Tärkeimpänä syynä hankkeen pienentämiseksi tai siitä luopumiseksi pidettiin koronapandemian aiheuttamaa vaikeaa taloustilannetta (54 %). Vastaajista 18 prosenttia ilmoitti syyksi sen, että asevarustelu lisää turvattomuutta. Ilmastosyistä hanketta pienentäisi 11 prosenttia vastaajista.
Keskustaa lukuun ottamatta suurimpien hallituspuolueiden kannattajien enemmistö pienentäisi hanketta tai luopuisi siitä kokonaan. Vasemmistoliiton kannattajien joukossa hankkeeseen suhtauduttiin kaikkein kriittisimmin. Kyselyn tuloksista ilmenee myös, että hankkeeseen suhtautuvat kriittisesti erityisesti nuoret ja naiset. Naisista 26 prosenttia oli sitä mieltä, että hankinta tulee toteuttaa vähintään suunnitellusti, kun taas miehistä vastaava osuus oli 58 prosenttia. Nuoret perustelivat muita useammin hankkeen pienentämistä ilmastosyillä.
Kyselyn tuloksen perusteella kritiikki uusien hävittäjien hankkimista kohtaan on suomalaisten keskuudessa laajempaa kuin aiheesta käydystä julkisesta keskustelusta voisi päätellä.
Aiemmin kyselytutkimuksissa on kysytty lähinnä HX-hankkeen lykkäämisestä. Viime vuonna Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselyyn vastanneista yli puolet kannatti hävittäjähankinnan siirtoa useamman vuoden päähän aiemmin suunnitellusta. Tuolloin kaikkien puolueiden kannattajista ainakin kolme viidestä pystyi vähintään hyväksymään hävittäjähankintojen siirron myöhäisempään ajankohtaan.
Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 025 suomalaista 21.5.–26.5.2021. Kyselyn teettivät rauhanjärjestöt Suomen Rauhanliitto, Suomen Rauhanpuolustajat ja Suomen Sadankomitea. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kirjoittajan artikkelit
Tampereella järjestetään Natoa vastaan, rauhan puolesta! -mielenosoitus lauantaina 4. kesäkuuta. Marssi järjestäytyy klo 14:00 Sorin aukiolla, josta kuljetaan Jugendtorille. Järjestäjien mukaan Suomen liittyminen supervalta USA:n johtamaan sotilasliittoon merkitsee aseveljeyttä maailman kansoja vastaan, eikä se voi olla myöskään Suomen kansan etu.
Olemmeko me ihmisiä, jotka sotivat? Vai olemmeko me ihmisiä, jotka keskustelevat ja ovat järkeviä, kysyy Kommunistinuorten uusi puheenjohtaja Bex Tapanainen. Nuorisojärjestö otti vuosikokouksessaan selvän kannan: Suomen ei pidä liittyä Natoon.
- ‹ edellinen
- 24 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.