Occupy Kaisaniemi ottaa kantaa rasismia vastaan
PAND - Taiteilijat rauhan puolesta -järjestö on huolissaan Suomen kiristyneestä henkisestä ilmapiiristä. PAND onkin julistanut vuoden 2012 monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajataiteilijoiden teemavuodeksi. Järjestö on vedonnut taiteilijoihin ja intellektuelleihin, että vähemmistöihin kohdistuviin tölväisyihin ja ala-arvoisiin rasistisiin puheenvuoroihin puututtaisi entistä herkemmin ja paremmin.
PAND järjestää lauantaina 21. huhtikuuta jättikonsertin Helsingissä ravintola Kaisaniemessä. Occupy Kaisaniemi -konsertti on tapahtuma rauhan puolesta vihanlietsontaa, epäoikeudenmukaisuutta ja ahneutta vastaan. Se on myös osa samaan aikaan järjestettävän Suomen sosiaalifoorumin virallista iltaohjelmaa.
Occupy Kaisaniemi marssittaa samalle lavalle kovan kattauksen Suomen eturivin artisteja ja maahanmuuttajataustaisia taiteilijoita. Mukana on sekä muusikoita että muita näyttämötaiteilijoita. Konsertin juontaa kaikille tuttu tanssiguru Jorma Uotinen.
Tapahtuman tuottaja Elviira Davidow kertoo, että halukkaita esiintyjiä oli tarjolla enemmän kuin mitä yhden konsertin puitteissa oli mahdollista lavalle saada. Taiteilijat ovat vastanneet selkeästi ja joukolla PAND:in vetoomukseen rasismia ja vihapuheita vastaan. Tarkoitus on osoittaa, ettei Suomalainen kulttuuri hyväksy rasismia eikä syrjintää.
Romanitaiteilijat esille
Rauhankonsertissa on erityinen romaniosuus, jossa otetaan taiteella kantaa Euroopan romanien ihmisoikeuksien puolesta. Elviira Davidowin mukaan romaniteema tuli luontevasti mukaan, koska konserttiin on tulossa useita romanimusiikkia esittäviä artisteja.
Teatteritaiteilija Davidow on myös itse kiinnostunut romaniteemasta ja käsitellyt aihetta varjoteatterin keinoin. Hän on kierrellyt suomalaisissa peruskouluissa ja kartoittanut lasten ja nuorten asenteita romaneja ja erityisesti romanikerjäläisiä kohtaan. Rasistinen suhtautuminen ja aggressiivinen kielenkäyttö yllättivät.
– Yksi tärkeimpiä ennakkoluulojen ja rasismin syitä näyttävät olevan media ja erityisesti ilmaisjakelulehtien uutisointi. Myöskään vanhemmat ja koulu eivät pysty antamaan eväitä käsitellä asiaa ilman ennakkoluuloja.
Davidow arvioi, että perinteiset hyvät käytöstavat ovat hukkuneet: nyt koetaan, että on sallittua vapauden nimissä loukata ja satuttaa ihmisiä julkisesti eri tavalla kuin ennen.
Eräs Occupy Kaisaniemessä esiintyvä romanitaiteilija on helsinkiläinen laulaja-muusikko Anette Åkerlund. Sibelius-Akatemiassa kandityötä valmisteleva lahjakas nuori nainen on viettänyt vuoden Espanjassa, missä hän opiskeli flamencolaulua. Åkerlund tekee myös itse musiikkia.
Flamencon lisäksi Åkerlund lupaa esittää konsertissa myös suomenromanien lauluja. Hänen itsensä lisäksi lavalla nähdään ainakin kitaristi, mutta lopullinen kokoonpano ja soitinvalikoima paljastuu vasta itse paikan päällä huhtikuussa.
Åkerlundin lisäksi lavalle nousevat turkkilaista romanimusiikkia esittävä Nefes, andalusialaiseen romaniflamencoon erikoistunut Cinta Hermano sekä Valkolaiset, joka tuo tanssin lisäksi esitykseensä kreikkalaisia romanimelodioita.
Otetaan kantaa!
Vielä jokin aika sitten tuntui siltä, että esiintyvät taiteilijat eivät mielellään ottaneet kantaa poliittisiin kysymyksiin. Onko tässä nyt tapahtunut muutosta?
Elviira Davidowin mielestä ei vielä voida puhua mistään yleisestä trendistä, että taiteilijat ottaisivat joukolla kantaa esimerkiksi sodan ja rauhan kysymyksiin. Toisaalta aina on ollut taiteilijoita, jotka ovat olleet aktiivisia poliittisesti, tehneet tempauksia ja performansseja sekä muuta kantaa ottavaa taidetta.
Anette Åkerlund pohtii, että kantaa ottavuutta voi olla monenlaista.
– Esimerkiksi romanilaulu hevosesta kertoo jotain perinteisen elämäntavan muuttumisesta ja kaupungistumiskehityksestä, jota nykynuoret eivät välttämättä muuten voi ymmärtää, hän tuumii.
Konsertti tehdään talkootyöllä, ja osa sen tuotosta käytetään suomalaisille taiteilijoille ja kirjoittajille tarkoitetun työskentelyresidenssin perustamiseen Palestiinassa. Rauhankonsertti on myös tuen osoitus viime vuonna eri puolilla maailmaa nousseelle Occupy-valtausliikkeelle.
PANDin puheenjohtaja JP Väisänen korostaa, että rauhanjärjestölle on tärkeää tehdä selväksi yhteydet rasismin ja ennakkoluulojen kasvamisen sekä kansainvälisten konfliktien välillä.
– Sodat, erilaiset kriisit, maailmankaupan ahneus ja ilmastonmuutos ajavat ihmisiä pois omilta kotiseuduiltaan, muistuttaa Väisänen.
Useat kansalaisjärjestöt kuten Suomen Rauhanpuolustajat, Rauhankasvatusinstituutti, Vasemmistotaiteilijoiden VATAK, Suomen Tinku, ATTAC ja ICAHD Finland ovat ilmaisseet tukensa taiteilijoiden rauhanjärjestö PANDIN aloitteelle.
www.facebook.com/pandinrauhankonsertti
Occupy Kaisaniemi -rauhankonsertti Helsingissä ravintola Kaisaniemessä la 21.4. klo 19. Lavalla muun muassa 20 000 hz, Anette Åkerlund, Arja Pekurinen, Balam Bo, Cinta Hermo, Eero Auvinen, Eero Savela, Elviira Davidow, Heikki ja Suvi, Nefes, Heinäsirkka, Katja Luhtala, Kevin Gibbs, Kristiina Halkola, Mikko Perkoila, Niko Laasonen, Noora Dadu, Olli Ikonen, PANDIN kuoro, Rauni Salminen, Robin Gibbs, The Still Water Family, Transit café, Valkolaiset, Yona ja pienet liikkuvat pilvet.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.