Kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta marssitaan kahden vuoden tauon jälkeen Tampereella ja Helsingissä. Vaatimuksissa korostuvat naisvaltaisten alojen huono palkkaus ja naisten itsemääräämisoikeus.
OKM:n esittämät tukileikkaukset kestämättömiä valtamedian ulkopuolisten lehtien kannalta, sanoo Kultti ry
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n mielestä opetus- ja kulttuuriministeriön esittämät tukileikkaukset ovat kestämättömiä valtamedian ulkopuolisten lehtien kannalta. Erityisen kipeästi iskisi kirjastojen kulttuurilehtien tilaustuen lakkauttaminen kokonaan. Kultti ry on noin 200 Suomessa ilmestyvän lehden kattojärjestö ja se valvoo pienlehtien etuja sekä tarjoaa lehdille koulutusta ja markkinointiväyliä.
– Kulttuurikentän leikkaaminen vielä vaikean koronakauden jälkeen on ylipäänsä väärin, mutta kirjastoille ja tähän lehtikenttään suunnatuilla leikkauksilla saavutetut säästöt ovat aivan erityisen mitättömiä suhteessa niiden merkittäviin kielteisiin vaikutuksiinsa. On erityisen ajattelematonta leikata moninäkökulmaisemman tiedon tuottamisen edellytyksistä sekä tiedon levittämisestä ihmisille ilmaiseksi kirjaston kautta, toteaa Kultti ry:n puheenjohtaja Tuomas Rantanen järjestön tiedotteessa,
Kirjastojen tilaustuen merkitys on suuri paitsi kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien tekijöille, myös yli miljoonalle tällaisten lehtien lukijoille, joille kirjastojen lehtitarjonta mahdollistaa monipuoliset pohditut ja syvällisemmin asioihin paneutuvat sisällöt.
Mediakenttää hallitsevat yhä vahvemmin muutamat isot toimijat, joiden kautta välittyy vain osa yhteiskunnalliseen keskusteluun päätyvistä aiheista. Mikäli isot mediat eivät jotain aihetta ota esille tai käsittelyyn, voivat tärkeätkin aiheet jäädä kokonaan piiloon. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdet nostavat esille aiheita, jotka eivät valtavirtakeskusteluun mahdu.
– Ehdotus miljoonan leikkaamisesta nollaan on käsittämätön. On vaikea keksiä miten tiedonvälityksen ja sivistyksen kannalta voisi mitenkään saada yhtä paljon aikaan vastaavalla summalla kuin laittamalla se kirjastojen tällä tavoin kohdennettuihin hankintamäärärahoihin, huomauttaa Rantanen järjestön tiedotteessa.
Suomessa valtion tuki kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdille on koko ajan laahannut naapurimaita perässä. Ruotsissa, Norjassa sekä Virossa tuki lehdille on yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa, ja uudessa esityksessä avustussumma Suomessa on vähän yli 800 000 euroa.
Kirjoittajan artikkelit
Ruotsalais-suomalainen työryhmä on esittänyt avoimessa kirjeessä kymmenen perustelua, miksi Suomen ja Ruotsin tulee pysyä Naton ulkopuolella ja harjoittaa rauhanpolitiikkaa. Kirjeen perustelut on allekirjoittanut jo useat tunnetut vaikuttajat, tutkijat ja taiteilijat.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin päätös aloittaa sota Ukrainassa on saanut tänään osakseen kansalaisyhteiskunnan tuomion niin sosiaalisessa mediassa, kuin useissa mielenosoituksissa ympäri Suomen.
- ‹ edellinen
- 30 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?