Osaamista ei saavuteta putkitutkinnolla

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 35/2006.

TA (Tampere) Viime keväänä valtakunnalliset opiskelijajärjestöt polkaisivat käyntiin Nouse jo ! –opintorahakampanjan. Kampanjan tavoitteena on nostaa nykyistä opintorahaa 15 prosentilla.

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ei ole korotettu 14 vuoteen ja toisen asteen opiskelijoiden opintoraha on pysynyt samoissa lukemissa 12 vuotta. Tänä aikana opintorahan reaaliarvo on laskenut huomattavasti. Opintorahan ostovoima vuonna 1992 nykyrahassa mitattuna olisi 315 euroa. Jos opintorahaa olisi korotettu ansiotasoindeksin mukaan se olisi ollut vuonna 2004 389 euroa. Nykyinen korkeakouluopiskelijan opintoraha on 259 euroa, joka on veronalaista tuloa.

Työssäkäynnin pakko

Viidentoista prosentin korotuksen jälkeen korkeakouluopiskelijan opintoraha nousisi 297,89 euroon. Toisen asteen opiskelijalla korotuksen jälkeen opintorahan suuruus olisi 245,64 euroa. Vertailun vuoksi todettakoon, että toimeentulotuen perusosa on 379 euroa. Vaikka toimeentulotuen perusosaakaan ei voi suureksi kehua, huomionarvoista on kuitenkin se että opiskelija on yksinkertaisesti sosiaalietuuksien suhteen pahnan pohjimaisena.

Opiskelijan tulot koostuvat opintorahasta ja asumiskustannusten kattamiseksi opintorahaan kuuluvasta asumislisästä. Nykyisten, korkeiden asumiskustannusten asumislisä ei kuitenkaan kata asumismenoja, vaan ylimenevä loppuosa on rahoitettava jotenkin muuten. Monille tämä tarkoittaa pakollista työssäkäyntiä opiskelujen ohessa tai elämisen rahoittamista velaksi, opintolainalla.

Opiskelu kokonaisvaltaista työtä

Tampereen yliopistossa kunnallisoikeutta opiskeleva 24-vuotias Mirva Tossavainen huomauttaa, miten opiskelu on itsessään hyvin vaativaa ja kokonaisvaltaista työtä.

– Kun normaalista työpaikasta lähdetään klo 16 kotiin ja siirrytään vapaa-aikaan, on opiskelijan tilanne toinen. Opiskelu on prosessi, jota työstetään kellosta riippumatta. Esimerkiksi akateeminen tutkinto ei synny tyhjästä. Sen saavuttaminen vaatii aikaa, kysymistä ja lukemattoman määrän työtunteja, sanoo Tossavainen.

Samaan aikaan kuitenkin valtion ja elinkeinoelämän taholta vaaditaan nopeaa valmistumista ja työelämään siirtymistä. Kun tähän lisätään vielä toimeentulon turvaamiseen liittyvät heikkoudet ja haasteet, ollaankin jo noidankehässä.

– Nykyiset työmarkkinat muutuvat jatkuvasti epävarmemmiksi, joten opiskelijoille on turha tulla sanomaan, että kestäkää, ottakaa lainaa ja eläkää sillä, tuumii Tossavainen.

Hänen mielestään ajatus, että opiskelu-aika on vain ohimenevä köyhyysjakso elämässä, jonka jälkeen koittaa turvatun toimeentulon autuus on monilla aloilla epärealistinen.

– Mielestäni myös se kertoo paljon itse opiskelijoiden vastuusta, että ei haluta elää lainarahalla. Sitä pitäisi osata kunnioittaa.

Vanhempien varakkuus harvojen etu

Monet opiskelijat joutuvat turvautumaan vanhempien rahapussiin, mikä ei ole oman itsenäisyyden kannalta järin miellyttävä vaihtoehto, muttei myöskään mahdollista kaikille opiskelijoille.Vanhempien varakkuus on harvojen etu.

Usein opiskelijan arkea siis on sinnittely osa-aikatyön ja opintojen välillä.

– Moni opiskelija on myös perheenäiti- tai isä. Myös muuttaminen uudelle paikkakunnalle opintojen perässä merkitsee monelle ensimmäistä omaa asuntoa ja itsenäisen elämän alkua. Olisi siis vähintäänkin kohtuullista valtion rahoittaa tämä elämänjakso siten, että opintojen suorittamiseen olisi kokopäiväinen mahdollisuus.

Tosiasia on, että esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat jatkuvassa kasvussa. Täytyyhän sen jo kertoa, että jotakin on pielessä.

Maksuton koulutus takaa kilpailukyvyn

Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista, kaukana esimerkiksi Yhdysvaltojen kilpailukyvystä. Tossavaisen mukaan yksi kilpailukyvyn menestystekijöistä on epäilemättä tasa-arvoinen, maksuton koulutusjärjestelmä.

– Laadukas koulutusjärjestelmämme mahdollistaa jokaiselle kansalaiselle pääsyn osalliseksi yhteiskuntaan tasavertaisesti. Hallituspuolueet unohtivat budjetissaan muiden vähävaraisten lisäksi opintorahan korottamisen taas kerran, sanoo Tossavainen.

Lisäksi EU:ssa salamyhkäisesti neuvoteltu palveluiden kauppaa koskeva GATS-sopimus uhkaa maksutonta korkeakoulujärjestelmäämme.

– Akateemisten alojen osalta on yhteiskunnan etu, että tutkinnot ovat sisällöltään sellaisia, joiden kautta opiskelija on voinut esimerkiksi yliopistossa vapaasti valittavien sivuaineiden myötä luoda tutkinnostaan poikkitieteellisen ja kykenee myös siten yhteiskunnan syvälliseen ymmärtämiseen. Todellista osaamista ei saavuteta putkitutkinnolla ja köyhyysrajalla sinnittelelyllä.

Maanlaajuinen mielenilmaus

Opiskelijat järjestävät maanlaajuisen mielenilmauksen opintorahan korottamisen puolesta 9. lokakuuta.

– Mielestäni tämän yhteydessä on tultava selväksi, että eduskunnan on painostettava hallitus opintorahan korottamiseen 15 prosentilla. Tulorajojen nostamisesta voidaan keskustella vasta tämän jälkeen. Korkeakoulutus on säilytettävä maksuttomana jatkossakin, yliopistoille on turvattava valtion taholta rahoitus laadukkaaseen ja riippumattomaan tutkimukseen ja opetukseen, painottaa Tossavainen.

Hänen mukaansa on häpeällistä, miten vuodesta toiseen opiskelijat jätetään budjetttineuvotteluissa huomiotta.

– Nouse jo!- kampanjaan osallistuneen opiskelijajärjestöt edustivat noin 500 000 opiskelijaa. Nimiä syyskuussa luovutettuun adressiin kertyi 100 000. Eipä tuntunut eduskunnassa missään. Se kyllä tuntuu, että neljäsosa opiskelijoista elää alle 400 eurolla kuussa.

OPINTORAHAN KOROTUKSEN PUOLESTA:

* Opiskelijat järjestävät maanantaina 9. lokakuuta valtakunnallisesti yliopistopaikkakunnilla ja usealla ammattikorkeapaikkakunnalla tukimielenosoituksen opintorahan korottamisen puolesta.

* Pääkaupunkiseudun mielenosoitus alkaa klo 13.30 Senaatintorilta ja päättyy eduskuntatalon edustalle.

* Tampereen mielenosoitus alkaa kokoontumisella Sorin aukiolle klo 13.

* Turussa mielenosoituskulkue kokoontuu Vanhalle suurtorille klo 13.45.

* Jyväskylässä mieltä osoitetaan klo 14.