Oulussa vaaditaan oikeutta turvapaikanhakijoille
Oulussa on ollut 11. maaliskuuta alkaen tukimielenosoitus turvapaikanhakijoille. Mielenosoitus on liikkunut tarpeen mukaan: ensin oltiin Rotuaarilla ja myöhemmin on siirrytty kauppakeskus Valkean liepeille.
Tapahtumassa aktiivisesti mukana oleva Mona Hyvärinen kertoo, että mielenosoitukseen osallistuu kymmeniä ihmisiä.
"Vaadimme, että Suomi noudattaa YK:n ja UNICEFin mukaisia linjauksia esimerkiksi turvallisten maiden suhteen."
– Pyrimme siihen, että mukana on koko ajan joku kantasuomalainen, kertoo Hyvärinen.
Hänen mukaansa Oulun mielenosoituksen tarkoitus ja tavoitteet ovat samat kuin esimerkiksi Helsingin Rautatientorin vastaavan.
– Vaadimme, että Suomi noudattaa YK:n ja UNICEFin mukaisia linjauksia esimerkiksi turvallisten maiden suhteen. Ja että lakia pitää noudattaa.
Suomessa Maahanmuuttovirasto Migri on todennut, että esimerkiksi Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan olisi turvallista palata – ainakin jos tietyt ehdot täyttyvät. Migrin linjausta on arvosteltu monelta taholta eikä se täytä useimpien kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen kriteerejä.
Asenne muuttuu
Turvapaikanhakijamäärään vaikuttaa merkittävimmin se, millaisia kriisejä ja konflikteja maailmassa on. Eniten pakolaisuutta ovat viime vuosina tuottaneet Syyrian, Afganistanin, Irakin ja Somalian kriisit. Vuonna 2015 turvapaikanhakijamäärät Euroopassa nousivat suuremmiksi koskaan sitten toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Hyvärinen kertoo, että esimerkiksi Oulun seudulla turvapaikanhakijoita on noin tuhat.
Helsingissä turvapaikanhakijoiden mielenosoitus on saanut Rautatientorin toiseen päähän rasistien vastamielenosoituksen, eikä konflikteiltakaan ole vältytty. Hyvärinen toteaa, että Oulussa tilanne on vakaampi.
Yleistä on, että turvapaikanhakijoiden mielenosoitukseen saapuu vahvoilla ennakkoluuloilla varustettu henkilö, joka keskustelun myötä kääntyykin symppaamaan turvapaikanhakijoiden vaatimuksia. Hyvärisen mukaan tällaisia tapauksia on viikoittain kymmeniä. Esimerkiksi useampia perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaita on valistettu turvapaikanhakijoiden asemasta ja he ovat muuttaneet asenteitaan huomattavasti tavattuaan oikeasti ahdingossa olevia.
Virheet ovat kohtalokkaita
Suomessa tehdään nyt ennätysmäärä kielteisiä päätöksiä oleskeluluvista. Lupia ei esimerkiksi myönnetä enää humanitaarisen suojelun perusteella.
Hyvärisen mukaan tilanteessa on monta mutkaa matkassa.
– Tiedän, että turvapaikanhakijoiden haastatteluissa käytetään joskus kelvottomia tulkkeja, mikä tekee kommunikaatiosta vaikeaa.
Hän epäilee, että turvapaikanhakijoiden suuri määrä rasittaa vähäisiä resursseja ja aiheuttaa inhimillisiä virheitä päätöksiä tehdessä. Turvapaikanhakijan kohdalla virheet ja epäselvyydet voivat kuitenkin olla kohtalokkaita.
Lauantaina 25. maaliskuuta järjestetään yleisölle avoin tapahtuma mielenosoituksen yhteydessä. Hyvärinen toivottaa kaikki oululaiset tervetulleeksi tapahtumaan.
Kirjoittajan artikkelit
Suomi on solmimassa Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA). Se on sitova valtiosopimus, joka takaa hyväksytyksi tullessaan Yhdysvaltojen joukoille Suomessa esteettömän pääsyn ainakin 15 sotilasalueelle. Vapaus valita toisin -yhdistys, Rauhanliitto ja Rauhanpuolustajat järjestävät 7. maaliskuuta sopimuksesta avoimen kuulemistilaisuuden.
- ‹ edellinen
- 8 / 329
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.