Pakkia Parkkihallille
Kirkkopuiston Paraati-aukion alle rakennettavan parkkihallin mahdollistava asemakaavan muutos hyväksyttiin Jyväskylän kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2009. Nyt, yli 10 vuotta myöhemmin kuntalaisille kerrotaan, että rakennuslupaa haetaan parhaillaan ja tavoitteena on aloittaa rakennustyöt kesällä 2020. Miksi vasta nyt?
Hankkeen viivästymiselle on useita syitä. Hanke on ollut kytköksissä viereisessä korttelissa olevan Valtiontalon peruskorjaukseen ja alihintaan tapahtuneeseen myyntiin, joista mm. ex-apulaiskaupunginjohtaja ja kansanedustaja Ahti Vielma on valittanut ylimpiin oikeusasteisiin saakka.
Jatkovalituksilla lisäaikaa
Naapurikorttelista purettiin aikoja sitten funkishuoltoasema Reimari odottamaan uutta rakentamista. Nyt tontille on kohonnut mahtava rakennus, jolle yritetään saada käyttäjiä. Prosessia ovat hidastaneet useat muotovirheet, joiden takia ensimmäinen valtuustokäsittelykin jouduttiin uusimaan. Viimeisimpänä on tonttipäällikön maanvuokrausasiassa tekemä virheellinen päätös, josta Vielma on tehnyt oikaisuvaatimuksen.
Vaikka kaava onkin voimassa, niin moni päätöksenteossa vaikuttanut asia on muuttunut.
– Johtaneeko tämä jatkovalituksiin, joiden myötä saadaan taas lisäaikaa – pohtii toiveikkaana aikoinaan valtuustossa parkkihallia vastustanut Riitta Tynjä.
Hän on yhdessä muutaman muun aktiivin kanssa herättelemässä henkiin Pakkia parkkihallille-liikettä, joka 11 vuotta sitten toimi erittäin aktiivisesti. Some-keskustelu asian tiimoilta on lähtenyt käyntiin ja käytännön toimia pohditaan. Vaikka kaava onkin voimassa, niin moni päätöksenteossa vaikuttanut asia on muuttunut. Hallihankkeen puolesta aikoinaan äänestivät useat entiset maalaiskuntalaiset ja korpilahtelaiset, jotka ehkä juuri tapahtuneen kuntaliitoksen aikoihin pelkäsivät asiointia keskustassa vaikeaksi.
– Kaupungin keskustassa on runsaasti parkkihalleja ja tilaa niissä näyttää olevan, tuumaa kommunistien opintokerhossa hallikeskusteluun osallistunut Aino Sillman. Moni toveri yhtyy mielipiteeseen ja ihmettelee, miten ihmiset marketeissa jaksavat kulkea kilometrikaupalla, mutta ydinkeskustassa ei 500 metrin päässä olevasta parkkihallista voi kävellä vaikkapa kaupunginteatteriin. Ydinkeskustaan kaavaillaan ns. Sydän-kortteliin myös konserttisalia ja sillä perusteella havitellaan hankkeelle uusia kannattajia.
Parkkihalli ei ratkaise näivettymistä
Jyväskylän ydinkeskustassa on paljon liikkeitä tyhjillään. Tilanteesta huolestuneet laittavat toivonsa uuteen parkkihalliin. Riitta Tynjän mielestä syy keskustan näivettymiseen on siinä, että kaavoituksella on mahdollistettu markettien ja kauppakeskusten rakentuminen kaupungin ympärille. – Sitä ongelmaa ei uudella parkkihallilla ratkaista. On panostettava joukkoliikenteen kehittämiseen ja lippujen hintojen kohtuullistamiseen, hän toteaa.
Uudelleen liikkeelle polkaistussa kansalaisliikkeessä ihmetellään, miksi koronan aiheuttamassa talouskurimuksessa Jyväskylän on nyt kova kiire saada hyvin epävarmalla pohjalla oleva parkkihallihanke käyntiin. Koronan myötä verkkokauppa on vilkastunut, eivätkä isotkaan yritykset enää ota isoja investointiriskejä.
Pakkia parkkihallille- liikkeeseen on tullut uusia toimijoita, joille koko prosessi on täysin uusi. Onneksi löytyi arkistojen kätköistä lehtileikkeitä ja vanhoja puheenvuoroja, joiden avulla sitten muistui mieleen lukuisia yksityiskohtia silloisesta toiminnasta tuumaa Riitta Tynjä joka toivottaa mukaan niin uudet kuin vanhatkin pohtimaan, miten me koronan oloissa rakennamme toimintaa näkyväksi ja tulokselliseksi.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Kaupunginvaltuutetut huomauttavat, että Jyväskylässä ei käytännössä noudateta tasa-arvolakia. Kommunistien Riitta Tynjä ihmettelee, miksi tärkeä asia on jäänyt huomaamatta.
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.