Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Palestiina: valhekuva ja todellisuus

    Arkiston arkiston artikkeli
    14.1.2005 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: (ES)

    Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n puheenjohtaja ja Fatah-puolueen ehdokas Mahmoud Abbes valittiin viime sunnuntaina pidetyissä vaaleissa uudeksi palestiinalaishallinnon presidentiksi Jasser Arafatin jälkeen.

    Abbas sai 62 prosenttia palestiinalaisten äänistä. Abbasin valinta oli myös Israelin ja USA:n johdon mieleen. Tätä ei pidä välttämättä laskea raskauttavaksi Abbasille, vaikka hän pian Arafatin kuoleman jälkeen kehottikin palestiinalaisia lopettamaan aseellisen intifadan. Mutta yhtä vähän kannattaa uskoa Israelin, USA:n ja valtamedian luomaan valhekuvaan tilanteesta. Valhekuva on se, että sopu ja rauha on kiinni palestiinalaisjohdosta ja että ykkösmiehen vaihtuminen voi avata lukkiutuneen tilanteen.

    Totta kai Abbasin valinta voisi psykologisesti puhdistaa pöydän ja antaa Israelin oikeistohallitukselle taustavoimineen tilaisuuden siistiä ja tarkistaa politiikkaansa. Tästä ei kuitenkaan ole mitään takeita. Ongelma ei valitettavasti ole kiinni psykologiasta, vaan se on kiinni Israelin laittomasta miehityspolitiikasta ja USA:n suurvaltastrategisista eduista, joiden takia USA tukee Israelia.

    Peruskysymys on miehitys, ja peruskysymys on palestiinalaisten luovuttamaton oikeus taistella miehitystä vastaan. Tämä tekee aseellisen intifadan jatkamisesta tai lopettamisesta monimutkaisemman asian kuin oikeistolaiset skribentit antavat ymmärtää. Monet palestiinalaiset uskovat, että niin kauan kuin on miehitystä, on oltava myös vastarintaa miehitykselle ja että samaan aikaan kun vastarinta jatkuu, olisi saatava aikaan neuvottelut Israelin kanssa. He uskovat, että ei voi olla mitään aitoja neuvotteluja ilman vastarintaa eikä vastarintaa ilman neuvotteluja.

    Jotkut taas uskovat pelkkiin neuvotteluihin. Siitä palestiinalaisilla on kokemusta. Ennen ensimmäistä intifadaa he yrittivät Oslon prosessin aikana neuvotteluja seitsemän vuoden ajan, eikä se toiminut. Se ei tuonut palestiinalaisille itsenäisyyttä, vaan enemmän miehitystä, enemmän siirtokuntia ja enemmän tuhoa.

    Palestiinalaisten presidentinvaaleista annettiin lännen valtamediassa muutenkin vääristetty kuva. Puhuttiin jopa, että ne olivat vapaimmat ja demokraattisimmat vaalit koko arabimaailmassa. Kuitenkin kyse oli miehityksen alla elävän kansan vaaleista, kansan, josta suuri osa sitä paitsi elää diasporassa maansa ulkopuolella, eikä voinut äänestää. Itsenäisyys ja miehitys ovat toisensa pois sulkevia olotiloja.

    On muistettava, että kyse oli tarkkaan ottaen palestiinalaishallinnon puheenjohtajan vaaleista. Palestiinalaishallinto on PLO:n ja Israelin hallituksen 1993 solmimien Oslon sopimusten mukaisesti luotu elin, jolla ei ole paljon muita valtuuksia kuin hoitaa koulutukseen, terveyteen ja eräisiin muihin palveluihin liittyviä tehtäviä. Sen lisäksi hallinnon velvollisuus on antaa Israelille turvallisuutta tukahduttamalla aseellisia vastarintaryhmiä. Israel ja USA auttoivat palestiinalaishallinnon luomisessa erityisesti valvoakseen miehitettyjä alueita samalla säilyttäen miehityksen perustunnusmerkit.

    Valtamedia ei kiinnittänyt myöskään juuri mitään huomiota siihen, että vaalit pidettiin olosuhteissa, joissa israelilaiset miehitysjoukot tappavat palestiinalaisia siviilejä lähes päivittäin.

    Valhekuvan antaminen palestiinalaisten tilanteesta ja vaaleista auttaa Israelia peittämään ja kaunistelemaan julmaa miehityshallintoaan ja Palestiinan kolonisointia.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Pääkirjoitukset
    25.1.2026
    Toimitus
    Tilaajille

    Hoivan kriisi ja militarisoitu talous saman politiikan tulosta

    Suomen hyvinvointialueet ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa lakia ei pystytä noudattamaan, vaikka velvoitteet ovat yksiselitteisiä.

    Tiina Sandberg kuva Emma Grönqvist
    Kotimaa
    25.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    SKP:n puheenjohtaja vaatii vasemmistolta rohkeutta: ”Konfliktia ei pidä pelätä, kun sille on tarve”

    kolumnisti Tiina
    Yleinen
    25.1.2026
    Toimitus
    Tilaajille

    Alkaa vähän hirvittää

    Tehran in a clean day Amir Pashaei CCO 4.0.
    Mielipiteet
    25.1.2026
    Toimitus

    Iranin pappisvalta murentaa demokratiaa

    PAMin mukaan yli 60 prosenttia ilmoitti äänestäneensä viimeisimmissä kuntavaaleissa ja lähes 70 prosenttia oli äänestänyt eduskuntavaaleissa. Kuva Tiia Monto CCO 3.0
    Tutkimus
    25.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Turvaverkot eivät kanna – PAMin jäsentutkimus paljastaa syvenevän toimeentulokriisin

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!