Huoran kappaleissa on politiikkaa, mutta myös hauskanpitoa. Anni Lötjösen mielestä olisi outoa, jos politiikasta ei voisi olla happitaukoja ja hommassa huumoria. Tiedonantaja haastatteli artistia kesän Sideways -festareilla.
Paras mahdollinen Pulkkinen
28.10.2016 - 09:15
Riikka Pulkkinen (s. 1980) on suomalaisen kirjallisuuden kärkinimiä. Pulkkisen viimeisin teos Paras mahdollinen maailma (Otava 2016) kietoutuu Berliinin muurin murtumisen ympärille. Kirjan päähenkilö on Aurelia, joka joutuu vaativan näytelmäprojektin kautta kohtaamaan oman ja perheensä menneisyyden: mitä Berliinissä oikein tapahtui vuosia sitten?
Paras mahdollinen maailma kertoo muureista ja rajoista, niiden murtumisesta ja katoamisesta. Toisaalta siinä missä yksi muuri sortuu, rakentuu toisaalla lisää. Pulkkisen mukaan uutuuskirjan tärkeitä teemoja ovat puheen ja puhumisen kritiikki, toiselle ihmiselle puhumisen vaikeus, poliittisen puheen viimekätinen arkipäiväisyys, populismi, mielipiteiden tasavertaisuus ja jatkuva eripura, politiikan purkautuminen puhekiistaan.
Pulkkisen esikoisteos Raja ilmestyi vuonna 2006 kymmenen vuotta sitten. Raja sai hyvän vastaanoton. Se oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana ja sai Kaarlen palkinnon. Teos käsittelee rankkaa teemaa: eutanasiaa eli armomurhaa.
Kirjailija ”häpeäkuopassa”
Pari vuotta esikoisen ilmestymisen jälkeen Pulkkinen vajosi omien sanojensa mukaisesti ”häpeäkuoppaan”. Kirjailijaa nolotti: tulikohan kirjoitettua liian suorasukaisesti, liian avoimesti?
Kaikkea kirjoitettua tekstiä ei tarvitse käyttää – tekstillä voi kokeilla ja tekstiä voi myös hylätä.
Samalla Pulkkinen koki vaikeuksia toisen kirjan kirjoittamisessa. Esikoisen menestys aiheutti paineita. Toisaalta hän oivalsi jälkeenpäin, kuinka kiitollisessa asemassa kuitenkin oli: kaikki kirjailijat eivät saa palautetta teoksistaan juuri ollenkaan.
Pulkkinen myös oppi kirjoittajalle tärkeän huomion: kaikkea kirjoitettua tekstiä ei tarvitse käyttää – tekstillä voi kokeilla ja tekstiä voi myös hylätä.
Pulkkisen toinen romaani Totta ilmestyi vuonna 2010. Se oli Finlandia-palkintoehdokkaana ja sai kansainvälistä huomiota. Totta oli Frankfurtin kirjamessuilla 2010 koko kirjamaailman huomion keskipisteenä. Romaani on tähän mennessä julkaistu jo 17 maassa.
Pulkkiselta on ilmestynyt myös muukalaisuuden teemoja käsittelevä Vieras (2012) sekä astetta kevyempi, Kauneus & Terveys -lehteen vuonna 2010 kirjoittamaan viihteelliseen jatkokertomukseen perustuva romaani Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän (2014).
”Olen entistä virkamiesmäisempi kirjailija!”
Kun tasavuosia on esikoisesta kulunut, on hyvä hetki pohtia, mikä kirjoittamisessa on muuttunut näiden kymmenen vuoden aikana.
– Suurin muutos on, että minulla on nykyään kolmivuotias lapsi. Kirjoitan toisella tavalla. Ajankäyttöni on rajallista. Olen tänä syksynä huomannut, että minusta on tullut entistä ”virkamiesmäisempi” kirjailija, naurahtaa Pulkkinen.
Hän ylistää suomalaista hyvinvointivaltiota ja kunnallista päivähoitoa, joka mahdollistaa kirjoittajalle työrauhan ainakin osaksi päivää. Kirjojen lisäksi muun muassa kolumneja
– Kunnallinen päivähoito on naisten näkökulmasta todella emansipatorinen juttu!
Lue koko haastattelu tänään ilmestyneestä Tiedonantajan numerosta 39/2016.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus antoi toukokuussa eduskunnalle esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi. Lopputulos on kompromissi, jossa ainakin ympäristöjärjestöjen mukaan on vesitetty monia edistyksellisiä asioita.
Ihmisoikeusrikos. Näin määrittelee muusikko Sepi Kumpulainen suomalaisen vanhustenhoidon tilan Susanna Helken ohjaamassa tuoreessa Armotonta menoa elokuvassa. Elokuvassa nähtävä hämeenlinnalainen lähihoitaja Tiina Mollberg oli ensimmäisiä työntekijöitä, joka toi esiin ongelmia ympärivuorokautisessa hoivassa. Kritiikki johti siihen, että Mollberg joutui mustalle listalle.
- ‹ edellinen
- 3 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.