Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Peking 080808

    Arkiston arkiston artikkeli
    8.8.2008 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 28 / 8.8.2008

    Yksi maailma, yksi unelma – Pekingin tänään alkavien olympialaisten tunnuslause on yhtä mahtipontinen kuin Kiinan pääkaupunkiin noussut kansallinen stadion, joka on ulkomuotonsa vuoksi saanut lempinimen ”linnunpesä”.

    Pihalla telmivien lasten harmittomalta näyttävästä kilvoittelusta tuntuu olevan valovuosien matka huippu-urheilun raakaan maailmaan, missä suuret rahasummat vaihtavat omistajaa ja kielletyt aineet näyttävät olevan arkipäivää. Onko tämän päivän huippu-urheilu puhdasta voimien mittelyä vai vähemmän puhdasta bisnestä? Entä miten voitaisiin elvyttää liikunnan riemu kohtuuttomien menestyspaineiden ja kaupallisuuden alta? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastausta syyskauden ensimmäisellä Maanantaiklubilla Helsingissä 4. elokuuta.

    Kaksinaamaista kilpaurheilua

    Kolminkertainen olympiakävijä ja aina pistesijoille yltänyt kilpapyöräilijä Tea Vikstedt itse aloitti aktiiviuransa 24-vuotiaana. Pontimena ei ollut kilpailuvietti vaan silkka pyöräilemisen nautinto. Kun menestystä alkoi tulla, kasvoivat myös tavoitteet tekemisen myötä. Vikstedt koki hauskanpidon ohella eräänlaiseksi velvollisuudekseen jatkaa kilpailemista. Ura jatkuikin aina vuoteen 1996 saakka.

    Itse kielletyistä aineista kaukana pysytellyt Vikstedt joutui uransa varrella huomaamaan, miten naisten kilpapyöräilynkin liepeillä alkoi pyöriä epämiellyttäviä ilmiöitä, kaupallisuutta ja hämärien keinojen käyttöä.

    – Urheilua pyörittävät samat intohimot ja lainalaisuudet kuin muutakin maailmaa. Raha on tehnyt urheilusta vähintäänkin kaksinaamaista touhua, totesi Tea Vikstedt. Dopingin valvonta vaihtelee suuresti eri maissa, eikä olympialaisiin lähdetä tasa-arvoisista asemista.

    Vikstedt myös huomautti, että vaikka olympialaiset ovatkin valtava mediatapahtuma, suurin osa maailman ihmisistä ei seuraa kisoja.

    Dopingin kilpavarustelu

    Pekingin olympialaisia on kisojen alla pyritty politisoimaan voimakkaasti. Työväen urheiluliiton Suur-Helsingin piirin toiminnanjohtaja Rauno Pajunen näkee taustalla myös tarkoitushakuisuutta.

    – Kisojen myöntäminen Kiinalle sai aikoinaan yleisen hyväksynnän. Maassa on omat ongelmansa, niin kuin muuallakin, mutta tuntuu että jotkut toimittajat hakemalla hakevat esiin epäkohtia, pohti Pajunen.

    Doping ei suinkaan ole mikään uusi asia. Monet muistavat jo 1980-luvulta esimerkiksi Martti Vainion ja Kaarlo Maaningan kiinnijäämiset.

    – Huipulle pitää päästä hinnalla millä hyvänsä ja urheilijoilla on kovia paineita, sanoi Pajunen. Kiellettyjen aineiden käyttö houkuttaa eivätkä tehostuneet valvontamenetelmät ole aineiden käyttöä pystyneet vähentämään.

    Joskus on myös väläytelty doping-aineiden sallimista ratkaisuna urheilijoiden ja valvontaelinten jatkuvaan kissa-ja-hiiri-leikkiin. Sekä Tea Vikstedt että Rauno Pajunen pitivät ajatusta huonona. Dopingin käyttö karkaa enemmin tai myöhemmin käsistä ja tapahtuu aina urheilijoiden terveyden kustannuksella.

    Pajunen totesi, että doping-kilpavarustelu tulee kalliiksi.

    – Silläkin rahalla olisi parempaa käyttöä vaikkapa terveydenhuollossa.

    Yhteisöllisyyttä peliin

    Keskustelussa todettiin, miten huippu-urheilu on tänä päivänä osa läpikapitalisoitunutta viihdeteollisuutta. Ratkaisuja kaupallisuuden ja dopingin tuomiin ongelmiin on hankala löytää.

    Liikunta on silti välttämätöntä ihmisen täysipainoisen kasvun kannalta. Jostain olisi löydettävä uudelleen liikunnan yhteisöllisyys ja muut positiiviset puolet.

    Rauno Pajunen peräänkuulutti lisää kuntatason panostusta liikuntapaikkoihin. Myös asukasyhdistysten aktiivisuus on tärkeää.

    – Olisi aika elvyttää työväentalojen toimintaa myös liikunnan osalta, ehdotti Pajunen.

    Joka tapauksessa olympialaisissa urheillaan taas tänäkin vuonna ja mukana on tietysti myös suomalaisia. Mitalitoiveita on ladattu erityisesti naisurheilijoiden harteille, mutta Maanantaiklubilla esiin nousee myös jonkin sortin yllätysnimi: kävelijä Antti Kempas, jolta voi odottaa menestystä 50 kilometrin kävelykisassa.

    Maanantaiklubin päätteeksi kuultiin Lauri Alhojärven ja Joonas Saikkosen esittämää musiikkia, jossa soivat jo syksyn ensimmäiset tuulahdukset. Seuraavan kerran Maanantaiklubi kokoontuukin syyskuun ensimmäisenä maanantaina, paikkana ravintola Milenka (Haapaniemenkatu 3-5).

    MARKO KORVELA

    >> maanantaiklubi.blogspot.com


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    65 prosenttia Suomessa asuvista kokee yksinäisyyttä. Kuva Joonas Brandt Suomen Punainen Risti
    Kotimaa
    13.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yksinäisyys repii Suomea: yli joka kymmenes elää ilman yhtäkään läheistä ystävää

    Suomessa on kasvamassa sukupolvi, joka elää ilman läheisiä ihmissuhteita.

    EUssa vastuu päästövähennyksistä on siirtymässä teknologisille ratkaisuille. Kuva Victuallers CCO 4.0
    Politiikka
    12.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n uusi ilmastotavoite avaa oven markkinaehtoiselle viivyttelylle

    Hyvinvointidataa hyödyntävä terveydenhoito paljastaisi uhkaavia riskejä jo ennen oireiden ilmaantumista. Kuva Larry D. Moore CCO 4.0
    Kotimaa
    11.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Terveysdata on uusi tuotantoväline – ja sen omistuksesta käydään valtataistelua

    kuva Maarit Åström
    Tutkimus
    10.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kuka hyötyy ikäsyrjinnästä?

    A kassan tilastojen mukaan yhä useampi ansiopäivärahan saaja siirtyi porrastetulle etuustasolle, kun työttömyys pitkittyi Kuv Shutterstock
    Politiikka
    9.2.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Ansiopäivärahan leikkautuminen muuttaa useamman taloutta

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!