Perusturva kerralla uusiksi

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 44/2006.

SKP avasi vaalikampanjansa Tampereella tekemällä aloitteen perusturvan takaamiseksi jokaiselle. Aloitteen ydin on 800 euron kuukausittainen perusturva verottomana jokaiselle, jolla ei ole mahdollisuutta muuhun tuloon työttömyyden, opiskelun, pätkätöiden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Perusturvamalli nostaa myös verotettavan tulon alarajan 1 000 euroon ja säätää minimipalkaksi 1 300 euroa kuukaudessa. Samalla esitetään Kelan kehittämistä itsenäiseksi eduskunnan alaiseksi sosiaaliturvalaitokseksi, jonka kautta perusturva saadaan yhdeltä luukulta.

Uudistus toteutetaan jo ensi eduskuntavaalikauden aikana. Ensi vuonna korotetaan muun muassa työmarkkinatukea ja työttömyyspäivärahaa, opintorahaa, toimeentulotuen perusosaa ja alimpia eläkkeitä.

Perusturvan rinnalla säilyy ansiosidonnaisia ja tarveharkintaisia sosiaaliturvajärjestelmiä, kuten asumistuki.

– Uudistus merkitsisi toteutuessaan erillisten pohjimmaisten sosiaaliturvajärjestelmien tilkkutäkin yhdistämistä yhtenäiseksi perustoimeentulojärjestelmäksi ja vähimmäisetuuksien tason huomattavaa korottamista, sanoo sosiaalityön professori ja SKP:n kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen.

Köyhyyskierteelle loppu

Asiantuntijavoimin tehdyllä aloitteella SKP laittaa yhteiskunnallisen tulonjaon uusiksi. Vaikka Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan, ei toimeentuloturvaan aikoinaan lamaan vedoten tehtyjä heikennyksiä ole peruttu.

Köyhyys ja syrjäytyminen lisääntyvät. ”Hyvinvointi-Suomessa” sai viime vuonna lähes 240 000 perhettä toimeentulotukea, 15 prosenttia lapsista elää köyhyydessä ja tuhannet ovat vailla asuntoa.

Tuloerojen kasvu on Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen hallitusten aikana räjähtänyt. Pääsyynä tähän ovat perusturvan leikkaukset, kustannusten nousu ja hyvätuloisia suosiva veropolitiikka. Köyhyyttä ja syrjäytymistä pahentaa julkisten palvelujen heikentäminen, maksujen korottaminen ja palvelujen laajeneva yksityistäminen.

Suomen kansantalous on samaan aikaan kasvanut jo yli kymmenen vuotta. Hallitukset ja eduskunta tukevat suurituloisten etuoikeuksia verohelpotuksilla, optioilla ja palkankorotuksilla.

– Perusturvauudistuksen toteuttaminen ei ole kiinni rahasta vaan poliittisesta tahdosta. Se vaatii kansalaistoimintaa ja päätöksentekijöiden voimakasta painostamista, jotta puheet köyhyyden ja syrjäytymisen vastustamisesta eivät jää vain sanoiksi, todetaan aloitteessa.

Yksinkertainen ja selkeä systeemi

Sosiaalityöntekijä Riitta Tynjä huomauttaa, miten suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on sekava ja monimutkainen.

– Erilaisten sosiaalietuuksien minimitaso on niin matala, että sen varassa toimeen tuleminen on mahdotonta. Käytännössä on osattava kulkea byrokratian viidakossa hakemassa täydennystä esimerkiksi asumistuesta ja toimeentulotuesta.

Perusturvan riittävä taso ja maksu yhdeltä luukulta vähentää byrokratiaa ja järjestelmän kustannuksia sekä parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta.

SKP:n pääsihteeri Arto Viitaniemi korostaa, että malli on työttömyysturvan osalta huomattavasti selkeämpi kuin nykyinen. Erilaiset karenssit, omavastuuajat ja tulorajat poistuvat, eivätkä työttömät joudu enää maksamaan perusturvasta veroja.

– Perusturvan taso on sellainen, että se turvaa kohtuullisen toimeentulon, sanoo Viitaniemi. On myös tärkeää, ettei työttömyysturvasta tehdä vastikkeellista.

Verotettavan tulon alarajan nosto sekä minimipalkkalaki takaavat sen, että työtuloilla voi jatkossakin parantaa omaa sosiaaliturvaa.

Otetaan rikkailta ja annetaan köyhille

VATT:n erikoistutkija Teuvo Junka on laskenut, mitä perusturvauudistus maksaa ja mistä siihen saadaan rahat.

– Julkisen sektorin nettomenot lisääntyisivät uudistuksen johdosta noin neljä miljardia euroa, joista valtaosa aiheutuu kansaneläkeläisten ja opiskelijoiden aseman parantamisesta.

Menot kustannettaisiin kiristämällä pääomatulojen ja yritysten voittojen verotusta sekä ryhtymällä verottamaan pörssikeinottelua varainsiirtoverolla.

– Varainsiirtovero olisi omiaan myös hillitsemään spekulatiivisia pääomanliikkeitä, huomauttaa Junka.

Näillä keinoin kerättäisiin valtion kirstuun lähes viisi miljardia euroa lisää.

– Veromuutokset riittäisivät varsin selvällä marginaalilla kattamaan perusturvauudistuksesta aiheutuvat julkisen sektorin nettomenojen kasvun, laskee Junka. (TA)

* TA fakta: PERUSTURVA JOKAISELLA:

– Taataan 800 euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle tilanteissa, joissa ei ole mahdollista saada muuten toimeentuloa. Rinnalla säilyy ansiosidonnaisia ja tarveharkintaisia tukia.

– Verotettavan tulon alaraja 1 000 euroon kuukaudessa. Tämä koskee erityisesti kunnallisverotusta. Verotulojen menetystä kompensoidaan laittamalla pääomatulot kunnallisveron piiriin.

– Vähimmäispalkkalailla vähintään 1 300 euron kuukausipalkka.

– Kelasta itsenäinen, eduskunnan alainen sosiaaliturvalaitos – perusturva yhdeltä luukulta.

– Uudistus toteutetaan vuosien 2007 – 2010 aikana.